i like Να έχεις μια όμορφη μέρα και να είσαι ζεστά ☺️you are going to meet.
Παρασκευή 28 Μαρτίου 2014
year 2087
aurinko paistaa, televisiosta tulee muumit ja kahvi@autosanoopoet basically: philographer, photosopher; a forest aphorist
Well, you can't get what you want
but you can get me
So let's set out to sea, love
https://www.youtube.com/watch?v=mjgm3xHr96Q …
@osulop @SalhannaHallituksen #talousneuvosto koolla Vaasassa. Aurinko paistaa! pic.twitter.com/MfhK0EEKXL
Τετάρτη 26 Μαρτίου 2014
Bad Religionin punkit Kuski
Kuski sanoi auringonnousun aikaan bussiin astuvalle asiakkaalle: "Huomenta vaan. Tulee hieno päivä." <3o se on sitä, että ei vähättele niitä asioita, joita tietää tehneensä hyvin - ja toisaalta osaa suhtautua omiin mokiin rakentavasti. Itsekunnioitus on itseluottamusta, joka suuntautuu ulospäin toisiin ihmisiin. Se on sitä, että voi tehdä itsestään vaikka narrin, jos se auttaa jotain toista ihmistä, että voi uhrautua toisten vuoksi - tai hyväksyä sen, että joku toinen uhrautuu. Että näkee sen, mitä tekee arvokkaana, muttei kuitenkaan ole itsekäs tai itserakas. Se on sitä, että osaa nähdä itsensä toisten silmin.antaa anteeksi. Tää meidän tuttavuus on aika kummallinen, mutta hauska.Geert Lovink @glovink 9 t
Critique is associated with public sphere. If it is only practiced inside funding bodies & journals it creates a mean atmosphere of fear.voinko valita oravan tai tyton
Τρίτη 25 Μαρτίου 2014
a ymmärrän, en mäkään lähtis itteni kanssa ulos. Mieluummin vaik imuroisin.
Δευτέρα 24 Μαρτίου 2014
reflektion raja
Cheesus, salitreffit. Hikiset naiset on mun heikkous. Voidaan vääntää kättä, jos ei oo juteltavaa. Taru Torika rikka 6 t@tarutorikka vain jos
1) ne on treffit
2) saan rakastua traagisesti
3) ja vuodattaa sen kyynelinä tuoppiin
@Kultakuume
@retoriika Ei onnistu multa @aleksissalusjrvImmanuel Kantin myöhäisteos Arvostelukyvyn kritiikki on Kantin tuotannossa erityisessä asemassa. Kant itse kirjoittaa teoksen esipuheissa, että sen, mitä hän kutsuu arvostelukyvyksi, pitäisi koota kriittisen filosofian elementit yhteen. Taideyliopiston taidekirjoittamisen symposium on herättänyt valtavasti kiinnostusta: Taideyliopiston 28.-29.3.... http://bit.ly/OQE7BX eiks nain tapahdu aina ku ma purhjehdin paikalletuntuu kiusalllisen hyvalta robotti saatana
Κυριακή 23 Μαρτίου 2014
Se Mies Joka Asuu meillä pakottaa mut lenkille. Siitä on tullut ihan mahdoton komentelija sen jälkeen kun se jäi vauvan kanssa kotiin #help
p Kikattava @aleksissalusjrv on ihana, vaikka epäselväksi jäi, nauroiko se mun KANSSA vai muLLE :( se hnäkyy tietyssä valossaToivon lähinnä että @salanyymi on onnellisen kanan muna
Vastaa Uudelleentwiittaa Suosikki Lisää Laajenna
Käyttäjän aleksis salusjärvi uudelleentwiittaama
Pauliina Haasjoki @phaasjoki 13 t
@tarutorikka @salanyymi on hän, hän on löytänyt valtavan kultajyvän ihan sokkona. suomalaisen nykyr http://app.thefacesoffacebook.com/
Σάββατο 22 Μαρτίου 2014
rv Ei ne olleet kunnon #suomitreffit kun en saanut sua itkemään
Risto Vesa @RistoVesa nyt
No nyt jo kinataan kuka antoi periksi ja miksi. #soteCapital of Culture 2014, Riga is at last receiving recognition of its hipness. Stroll down Miera iela (Peace Street) to see it in all its hip glory: a swarm of art galleries, vintage shops, hairdresser-bookstores, restaurants and florists bartering green plants for herbal teas. Pop into the DAD Café for home baking, several glasses of wine and an acoustic concert.
Παρασκευή 21 Μαρτίου 2014
Överiksi ei kuulemma rakkaudessa voi vetää.
The functional architecture of the mind[edit]
The ideas of modularity of mind have predecessors in the 19th-century movement of phrenology founded by Franz Joseph Gall.Ajattelen häntä koipien välissä" Suvi Valli, Elämä:kertoja #runous #kritiikki
Main article: Jerry Fodor on mental architecture
Following in the path plowed by linguist Noam Chomsky, Fodor developed a strong commitment to the idea of psychological nativism.[16] Nativism postulates the innateness of many cognitive functions and concepts. For Fodor, this position emerges naturally out of his criticism of behaviourism and associationism. These criticisms also led him to the formulation of his hypothesis of the modularity of the mind.
Historically, questions about mental architecture have been divided[by whom?] into two contrasting theories about the nature of the faculties. The first can be described as a "horizontal" view because it sees mental processes as interactions between faculties which are not domain specific. For example, a judgment remains a judgment whether it is judgment about a perceptual experience or a judgment about the understanding of language. The second can be described as a "vertical" view because it claims that our mental faculties are domain specific, genetically determined, associated with distinct neurological structures, and so on.[16]
The vertical vision can be traced back to the 19th century movement called phrenology and its founder Franz Joseph Gall. Gall claimed that mental faculties could be associated[by whom?] with specific physical areas of the brain. Hence, someone's level of intelligence, for example, could be literally "read off" from the size of a particular bump on his posterior parietal lobe.[17] This simplistic view of modularity has been disproved[by whom?] over the course of the last century.
Fodor revived the idea of modularity, without the notion of precise physical localizability, in the 1980s, and became one of the most vocal proponents of it with the 1983 publication of his monograph Modularity of Mind.[17] Two properties of modularity in particular, informational encapsulation and domain specificity, make it possible to tie together questions of functional architecture with those of mental content. The ability to elaborate information independently from the background beliefs of individuals that these two properties allow Fodor to give an atomistic and causal account of the notion of mental content. The main idea, in other words, is that the properties of the contents of mental states can depend, rather than exclusively on the internal relations of the system of which they are a part, also on their causal relations with the external world.[17]
Fodor's notions of mental modularity, informational encapsulation and domain specificity have been taken up and expanded, much to Fodor's chagrin, by cognitive scientists such as Zenon Pylyshyn and evolutionary psychologists such as Steven Pinker and Henry Plotkin, among many others.[18][19][20] But Fodor complains that Pinker, Plotkin and other members of what he sarcastically calls "the New Synthesis" have taken modularity and similar ideas way too far. He insists that the mind is not "massively modular" and that, contrary to what these researchers would have us believe, the mind is still a very long way from having been explained by the computational, or any other, model.[21]
Πέμπτη 20 Μαρτίου 2014
littävää, amerikkalaiset pyörittävät koko planeetan populaarikulttuuria, mutta ovat kyvyttömiä uudistumaan. Heidän on tultava Lontoon klubeille tietääkseen, mikä toimii. Omin käsin he saavat aikaiseksi vain läpituotettua iskelmäpoppia. - See more at: http://www.luutii.ma-pe.net/nu-disco-eli-yritys-selittaa-2010-lukua/#sthash.1L4ILWjK.dpuf
:) Katsotaan, millaista hömppää tänne tulee tuotettua:
@KimmoKallio Mulla on pelkästään aikaa. Mulle saa tehdä melkeen mitä vaan.
Vastaa Uudelleentwiittaa S
Janne Mällinen @JanneMa 13. maaliskuuta
@aleksissalusjrv @KimmoKallio Kuulostaa länsimaisen - historian verkostoituneimman - yksinäisyyshyperventiloinnilta. Iha sama q joku vaa.
aleksis salusjärvi @aleksissalusjrv 13. maaliskuuta
@JanneMa Oottelen Stokkan kellon alla iltakuudesta eteenpäin. Saa tulla hakemaan pois. Nimim. neilikka napinlävessä. @KimmoKallio
Vastaa Uudelleentwiittaa Suosikki Lisää Laajenna
Janne Mällinen @JanneMa 13. maaliskuuta
@aleksissalusjrv @KimmoKallio Älä värjötä kylmässä, Ateneumissa avajaiset. Ja paljon mahdollisuuksia.Onko paha paikka? Soitin Ylen kirjeenvaihtaja Marja Manniselle. "Oon keskellä Kiovan mellakoita. Tää on kuin sodassa.Soitellaanko myöhemmin"i kyynisyys huido vasta rannalla
Vaan lammen | pinnassaAamulenkki linnanmaan kautta Kempele ja takaisin kotiin keskustan kautta
Τρίτη 18 Μαρτίου 2014
Δευτέρα 17 Μαρτίου 2014
n parhaita hetkiä, kun molemmat väsyy yrittämään ja vaipuu apatiaan. Suomalaiset treffit 10+
Σάββατο 15 Μαρτίου 2014
Aaria! Täällä on romanttinen rakkaustarina meneillään, se keskittyy yhdyntään. En nää kirjoittaa kyyneliltä. Heinonen rules. #kiiskiopenmic
September 18, 2011
Suoraa puhetta. Nykykulttuuri on kaupankäyntiä!
Aleksis Salusjärvi laskemassa ja arvioimassa nykykulttuurin kilohintaa sekä parasta ennen päivämäärää.
*
Suoraa puhetta-ohjelmasarjassa tutkitaan lauantaisin 20.8. - 22.10 [Radio 1] tuotteistamisen vaikutusta kulttuuriin ja taiteeseen otsikolla Nykykulttuuri on kaupankäyntiä! Juontajana on kuvataide- ja kirjallisuuskriitikko Aleksis Salusjärvi. Hän on myös Kritiikin Uutisten päätoimittaja ja kirjoittamisen tutkija.
1
Manifesti: Kirjamyynti kuristaa kirjallisuuden!
Aleksis Salusjärvi
15.9.2011
"Kirjasyksy" on muodostunut kymmenessä vuodessa tehokkaan markkinoinnin käsitteeksi. Turun kirjamessut avaa rahavirran, jonka turvin kustantamot tuottavat kaupallisen jokavuotisen evankeliuminsa. Matka jatkuu vuoden päätapahtumaan, Helsingin kirjamessuihin, jossa rummutetaan näkyvimpiä kirjapalkintoehdokkaita myynnin maksimoimiseksi.
Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinto liittää debytantit osaksi kassavirtaa ja yhä henkilöityvämpää kirjallisuutta. Marraskuussa isänpäivän myyntipiikkiä jatketaan Finlandia-palkintosirkuksella. Liekkejä valellaan joulumyynnin kaupalliseen orgiaan asti, jonka kohmelosta toipumiseen kuluu sydäntalven viikot. Kirjailijan rooli rinnastuukin autokauppiaaseen, joka maalaa asiakkaan eteen viihtyisän, tuttavallisen ja edullisen mielikuvamaailman.
Kirjailijaliitto, isot kustantamot ja päämedia muodostavat kirjallisen kulttuurin monopolin, joka tuotteistaa ja annostelee teokset ennalta sovitussa optimoidussa päiväjärjestyksessä. Lukevasta yleisöstä on tehty asiakkaita.
Kirjan elinkaari on jatkuvasti lyhentynyt. Kirjallinen keskustelu on tullut riippuvaiseksi tuotteistamisesta, jonka valokiila on huomiotaloudessamme olemassaolon mittari. Samalla erilaisten kirjapalkintojen määrä on ryöstäytynyt naurettaviin mittoihin, niitä jaetaan vuosittain 80.
Elämme tasapaksussa näköalattomassa myyntikeskeisen kirjallisuuden maailmassa. Vain muutamassa vuodessa tärkeät ja turhat kirjat on saatu samalle viivalle, sillä kirjasyksy järjestetään joka tapauksessa, oli kirjavuosi tasoltaan miten heikko hyvänsä.
Edesmenneen Sanoma-WSOY:n myyntijohtaja Jacques Eijkens sanoi ääneen totuuden, jota ei oltu vielä valmiita hyväksymään: Kirjailijabrändi on nykyään kirjallisuuden sisältöjä tärkeämpi. Kirjailijanalut ovatkin jo vuosien ajan valmistelleet julkisuuskuvaansa ennen kustannussopimuksen allekirjoitamista. "Pitää osata käyttää mediaa", he puhuvat, vailla mitään kritiikkiä kaupallisia arvoja tai yksityisyyttään kohtaan.
2000-luku on muuttanut kirjallisuuden lopullisesti. Se näkyy jopa kirjastoissa, sillä myynti määrittää lainauslukuja. Klassikoista luovutaan poistomyynneissä harrypottereiden tieltä. Kirjallinen muisti oli ennen tuhansia vuosia pitkä. Enää se ei yllä edes vuoden taakse.
*
http://yle.fi/radio1/asia/suoraa_puhetta/
2
Manifesti: Muotoilijat ovat myyntimiesten juoksupoikia!
Aleksis Salusjärvi
8.9.2011
Teollinen muotoilu otti sata vuotta sitten kulttuurin suunnannäyttäjän paikan. Kehittyneet tuotantomenetelmät mahdollistivat monipuolisen materiaalikäytön. Muotoilun nähtiin tuolloin osallistuvan aktiivisesti ihmisten elämänlaadun parantamiseen nousevan elintason keskellä.
Nykyään muotoilijat työskentelevät myyntimiesten juoksupoikina. Kulutustavarat ovat halvempia kuin koskaan ja niitä markkinoidaan aggressiivisesti. Jopa huonekaluja ostetaan vain vuodeksi kerrallaan ja maailma hukkuu kaatopaikoille päätyvään rojuun. Elämme tavaranhimon ja kulutushysterian illankoittoa, jossa kiertokulku on tuntematon käsite. Uusien esineiden suunnittelu on heräteostosten ja leikkikalujen keksimistä aikuisia varten. Asuntojen koot kasvavat jatkuvasti, ja kodeissa on varastotilaa yhä enemmän.
Muotoilu on voittanut, kaikki esineet ovat nykyään kauniita. Sen sijaan ne ovat menettäneet merkityksensä, niitä luonnehditaan näteiksi tai kivoiksi. Elämme keveyden kertakäyttökulttuurissa. Muotoilu on yhdenmukaistanut koko planeetan. Kahvilat ympäri maailman ovat samannäköisiä, tuotteistettuja ja standardoituja. Monikansalliset yritykset ovat hävittäneet kulttuureista paikallisuuden ja muovanneet kaupunkien yleisilmeen niin yhteneväiseksi, että niitä on hankalaa erottaa toisistaan.
Muotoilijan tärkein taito on kyky havaita, eristää, määritellä ja ratkaista ongelmia. Sen sijaan, että hän suuntaisi kykynsä elämänlaadun ja luonnonvarojen vaalimiseen, hän tähtääkin voitontavoitteluun ja tuotteistamiseen. Hänen keskeisin ongelmansa on pääoman kasvattaminen.
Ihmisten suhde fyysiseen todellisuuteen on katkennut. Esineitä arvostellaan mielikuvien eikä käyttötarkoituksen perusteella. Filosofi Susan Sontag onkin kysynyt, että muuttuuko auringonlaskukin kauniista kivaksi tai nätiksi, kun tuotteistaminen lopulta valtaa myös kokemusmaailmamme.
”Kun sisältö katoaa nousee kuori ja pakkaus arvoon arvaamattomaan”, kirjoitti Paavo Haavikko. Sisältöjen sijaan muotoilijat ovatkin keskittyneet dekoraatioon. Muotoilun viimeisin suuri uudistaja Viktor Papanek pohti 1960-luvulla keinoja, joilla muotoilija voisi materiaalivalinnoillaan ja -työstöllään ohjata maailmaa paremmaksi. Hän julisti, että tavoite saavutetaan, mikäli muotoilija ei enää alistu teollisuuden työkaluksi vaan toimii kuluttajan puolustajana.
Papanekin ajatukset eivät ole vanhentuneet, mutta ne on lähes unohdettu. Muotoilu on kadottanut ihanteensa ja idealismin. Kodit täyttyvät valetakoista, einesruuasta, tekonurmikoista, viihde-elektroniikasta ja leluista. Muotoilijan näkökulmasta ihmisen tehtävä on kuluttaa ja hukkua tavaraan.
3
Manifesti: Teatteri ei enää vaikuta yhteiskuntaan!
Aleksis Salusjärvi
1.9.2011
Teatterin rooli kansallisena taiteenlajina on muuttunut puheenaiheiden herättäjästä ajankuluksi. Vaikka sen suosio on pysynyt korkealla, näytelmät eivät enää synnytä laajempia keskusteluja. Pääkaupunkiseudulla on joka päivä 50 teatteriksi luokiteltavaa esitystä, ja niille riittää yleisöä. Tästä huolimatta teatteri ei muuta yhteiskuntaa. Se ei ole kapinallista, vaan se luo kiltisti illuusioita ja elämyksiä.
Kalle Holmbergin 1966 ohjaama Lapualaisooppera aloitti yhteiskunnallisen taiteen ajan Suomessa. Teatteri löysi itsensä yhteiskunnan keskeltä aina 80-luvulle asti. Se menetti otteensa kulttuurin murroksessa, joka usein paikallistetaan Jumalan teatterin yleisöön heittämiin ulosteisiin. Ne olivat kansanteatterin hautajaiset.
Yhtenäiskulttuurin mureneminen on löydettävissä teatterin kaventuneista mahdollisuuksista vaikuttaa kansaan. Se tuntuu olevan nykyään mahdotonta. Kun Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ammuttiin presidenttiä päähän, ei käyty keskustelua kulttuurista, vaan poliitikkojen koskemattomuudesta. Teatterin viimeisenä keinona herättää huomiota onkin enää Mannerheimin ja Väinö Linnan ikoniaseman ravistelu.
Samalla katseet ovat siirtyneet jo muualle: Pienet teatterit työskentelevät minimaalisilla resursseilla ja suurimmalla mahdollisella sitoutumisella. Niiden esityksiä ei tehdä kasvotonta yleisöä varten, vaan ne kasvavat yksilöllisiksi yleisönsä kokoisiksi tapahtumiksi. Laitosteattereiden viereen on syntynyt itsenäinen esitystaiteen muoto, joka ei tavoittelekaan massojen hyväksyntää. Yhden teatteriestetiikan sijaan on tullut monet estetiikat.
Suomi on Färsaarten kanssa maailman teatteripitoisin maa. Harrastajateatterit ja kesäteatterit ovat löytäneet pysyvän sijan joka pitäjässä, kaupunginteattereillakin on yhä vankka asemansa. Teatterin merkitykset ovat kuitenkin muuttuneet, luultavasti lopullisesti. Teatteri ei enää puhuttele meitä suomalaisina, vaan yksittäisinä ja yksityisinä katsojina.
Samalla suurtuotantoja markkinoidaan yhä voimakkaammin viihteenä, ne ovat turvallista ja eheyttävää oopiumia kansalle. Siksi näkyvin teatteri ei kaipaakaan ympärilleen pohdintaa yhteiskunnan tilasta. Se synnyttää elämyksensä yhä selvemmin viihdetuotantoina ja laadukkaana ajankuluna.
4
Manifesti: Runous on tärkein kirjallisuudenlaji!
Aleksis Salusjärvi
18.8.2011
Suomen kieli on iso kieli. Kansa on lukevaa. Sanomalehdet ovat suhteessa väestöön suurimpia maailmassa. Kielemme onkin käytössä monipuolisesti ja laaja-alaisesti. Jokaisen kirjoitetun kielen elinvoimaisuuden merkittävin edellytys on kuitenkin monimuotoinen kirjallisuus.
Tällä hetkellä vähälevikkinen runous on vahvin alue, jossa kirjallisuus kokeilee, on vitaalia, tuottaa uusia merkityksiä ja löytää uusia keinoja lähestyä kieltä. Runoutta luetaan vain vähän ja sitä pidetään kryptisenä. Näin on ajateltu jo 120 vuotta symbolismin synnystä lähtien – silti runous on noussut tuon tuostakin esiin kielellisen ilmaisun perustasona. Runouden nykyiset saavutukset ovat jäämässä pimentoon, sillä niitä on vaikeaa tuotteistaa.
Kirjan rooli myyntiartikkelina on ylikorostunut. Tuotteistetut kirjailijapersoonat ovat paketoitu kustantamoiden kansikuvatytöiksi ja -pojiksi. Kirjamessuproosaa kääritään lahjapaperiin ja palkitaan myyntipotentiaalinsa perusteella. Kustantamot ja kirjatukut haluavat pitää yllä kapea-alaista kirjallisuutta maksimoidakseen voittonsa.
Kustantamot ovatkin vähentäneet runouden julkaisemista, ja moni on jopa lopettanut sen kokonaan. Jo vuonna 1998 Kirjailijaliiton puheenjohtaja Jarkko Laine sanoi, että kustantamot ovat menettäneet pelin runouden suhteen. Kirjallisuusinstituutiot syrjivät runoutta sen epäkaupallisuuden takia.
Samalla runoutta kirjoitetaan todennäköisesti enemmän kuin koskaan aiemmin. Se on vallannut alaa niin yliopistoista kuin kapakoistakin. Painotuotteiden lisäksi se on löytänyt paikkansa internetistä ja runoesityksistä, runous on myös kasvanut osaksi musiikkia ja kuvataidetta.
Runouden monipuolisuus estää näkemästä metsää puilta. Yhden runouden sijaan tulisi puhua useista runouksista. Samalla kirjallisuuden etujärjestöjen tulisi hylätä lyhyen aikavälin voitontavoittelu ja laajentaa käsityksiään kirjallisuudesta. Runous ei ole vain painotuotteita, vaan se edustaa kokonaista kielellistä todellisuutta.
*
http://yle.fi/radio1/asia/suoraa_puhetta/
II
http://www.youtube.com/watch?v=_hQh2yyzOFw
Hassisen Koneen sovitus Irwin Goodmanin klassikkoveisusta Raha ratkaisee.
*
http://yle.fi/radio1/asia/suoraa_puhetta/
http://poistyopoydalta.blogspot.com/2011/08/vaarallinen-runous.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kritiikin_Uutiset
http://www.sarv.fi/kritiikinuutiset.html
http://www.kultti.net/lehti/53/
Τετάρτη 12 Μαρτίου 2014
ck the censors. You'll still be the best reporter wherever you go next.
ensiviikolla Lahdessa -10 pakkasta#auts
Κυριακή 9 Μαρτίου 2014
ei oo ollu huonoja
Πέμπτη 6 Μαρτίου 2014
Päivät pitenevät ja #aurinko alkaa lämmittää. Muutama #leskenlehti bongattu! Onko sinullakin jo kevättä rinnassa?
rescueTodella siisti: mertenalainen dataliikenne visualisoituna maailmankartalle. World Wide Web, indeed. http://buff.ly/1l47HP1 Latvia lists ex-Ukr. officials as persona non grata. Latvia like Cyprus was one big money launderer Ukr/Russ capital
http://www.pravda.com.ua/news/2014/03/5/7017769/ … saharaan kai ruohikko http://yle.fi/uutiset/missa_olet_nahnyt_katutaidetta_merkkaa_kuva_karttaan/7118196
Τετάρτη 5 Μαρτίου 2014
Voi #hellyys missä olet? Täyslaidallinen #vastahellyyttä olis joka läikkyy kohta yli...
Developmental relationships between motivation, achievement and subjective well-being
Τρίτη 4 Μαρτίου 2014
tuulee kretan itä ja länsi puolelta, tulos sataa
Jes. Kerrankin ajoissa, ei tarvinnut juosta bussille. ..mikä tietty tarkoittaa sitä että bussikortti on toisen takin taskussa. Fuk.Αντε μερα καληes Sama. Oikeen vituttaa olla näin herkkis.Onhan sekin lihasta ja lihaskunnon treenaamista. Kyllä sen muutenkin huomaa että pirteemmän olonen 'sekin' on ja heiluu ilosena :)
Εγγραφή σε:
Αναρτήσεις (Atom)