7.8.2011 09.49Lehtikuva/ LOUISA GOULIAMAKI

Kreikan parlamenttitalon edusta on ollut jatkuvien mielenosoitusten näyttämö.
Myytinmurtajat Kreikan velkavuoren juurella
Antero Eerola


Tuore saksalaispamfletti purkaa Suomessakin yleisiä harhakuvia Kreikan päälle kaatuvasta velkakriisistä. Maan ongelmien taustalla on keinottelu ja korruptio, ei kreikkalaisten laiskuus, pöhöttynyt julkinen sektori tai liian hyvät palkat.
EU-herrat pääsivät huippukokouksessaan toissa viikolla kalliiseen sopuun jälleen uusien tukimiljardien lapioimisesta konkurssikypsälle Kreikan taloudelle. Tällä kertaa paketin hinnaksi tuli 109 miljardia euroa.

EU-johtajat vakuuttivat jälleen kerran, että Kreikan tilanne on nyt rauhoitettu ainakin toistaiseksi.

Taloustieteilijöiden keskuudessa on silti voittamassa käsitys, jonka mukaan EU:n rikkaista maista tuleva ravintoletku, jonka sisällä virtaa käteistä, lainoja ja vakuuksia, ei pysty pelastamaan potilasta.

Siksi kysymys kuuluukin, oliko analyysi Kreikan taudin syistä oikea ja jos ei ollut, tuliko ulkopuolelta määrätyksi väärät lääkkeet?

Tukirahan lähettäjämaissa – myös Suomessa – yleinen ajatuskulku on, että ensin kreikkalaiset huijasivat itsensä tilastokikkailulla euroalueeseen, minkä jälkeen hallitus ryhtyi tuhlaamaan enemmän kuin tienasi samalla, kun zorbakset vain laiskottelevat hiekkarannoillaan ja nauttivat töissään omituisia etuja kuten bonuksia siitä, jos viitsivät tulla ajoissa töihin.

Myytteihin ja todellisuuteen Kreikan velkakriisin taustalla pureutuu Saksan vasemmistopuolueen (Die Linke) ja sen yhteydessä toimivan ajatuspajan Rosa Luxemburgin säätiön kokoama pamfletti. Sen nimi ”Konkurssikypsät kreikkalaiset, myykää saarenne – 20 harhaluuloa velkakriisistä”, osuu hyvin myös suomalaiseen keskusteluun.

Korko on keinottelijan tuotto

Kreikan ongelmien perussyyksi katsotaan useimmiten se, että maalla on yksinkertaisesti liikaa velkaa. Maan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen saattaa jo pian kivuta 150 prosenttiin.

Toisaalta Italiassa velka on 120 prosenttia ja Japanissa jo 200 prosenttia bruttokansantuotteesta, saksalaispamfletin kirjoittajat huomauttavat.

Todellinen ongelma onkin pilviin noussut korkotaso, joka johtuu siitä, että finanssimarkkinat ovat ryhtyneet spekuloimaan Kreikan maksukyvyttömyydellä. Pahimmillaan uuden lainarahan hinta Kreikan valtiolle on käväissyt 40 prosentissa.

Juuri korkotaso on perussyy, miksi Kreikka ei kykene hoitamaan velkojaan. Usein unohdetaan, että korko on tuottoa sijoittajalle. Mikäli rahan hinta olisi alhaisempi, Kreikka pystyisi hiljalleen sulattamaan velkavuortaan.

Myöskään jatkuvat valtiontalouden alijäämät eivät selitä Kreikan ongelmia. Irlantikin ajautui finanssikriisiin, vaikka siellä julkinen talous on ollut koko 2000-luvun ajan ylijäämäinen.

Laiskat kreikkalaiset

Suosittu selitys kreikkalaisten ongelmiin on sekin, että he ovat tottuneet tekemään yksinkertaisesti liian vähän töitä, liian lyhyen aikaa, liian suurilla palkoilla.

Oliko analyysi Kreikan taudin syistä oikea ja jos ei ollut, tuliko ulkopuolelta määrätyksi väärät lääkkeet?Varsinkin Saksan liittokansleri Angela Merkel on huonosti verhoilluin sanankääntein syyttänyt kreikkalaisia laiskoiksi.

Die Linkessä kuitenkin muistutetaan EU:n tilastoviraston Eurostatin luvuista. Niiden mukaan kreikkalaisten työviikko on keskimäärin kuitenkin 44,3 tuntia, kun se kaikissa EU-maissa on keskimäärin 41,7.

Suurempi ongelma on, että yhä kasvava osa kreikkalaisista ei pääse töihin lainkaan. Virallinen työttömyysprosentti maassa on nyt 16,5 prosenttia ja nuorten kohdalla noin kaksinkertainen.

Lisäksi ulkoa tuodun saneerausohjelman seurauksena kaikkiaan 83 000 virkamiestä on saanut kenkää.

Myöskään kreikkalaisten muhkeat eläkkeet eivät voi selittää kriisiä. Kahdella kolmasosalla maan eläkeläisistä tulot ovat pienemmät kuin 600 euroa kuussa.

Lisäksi palkat ovat erittäin huonoja, keskimäärin vain 75 prosenttia euroalueen keskiliksoista. Mielenkiintoista on esimerkiksi se, että jopa neljäsosa Kreikan työvoimasta tienaa 750 euroa tai vähemmän kuussa.

Korruptiota – mutta meikäläisten

Yksi vakavimmista Kreikkaa kohdanneista syytöksistä on maassa joka nurkassa rehottava korruptio ja veronkierto.

Saksan vasemmistossa huomautetaan, että ongelma on todellinen, mutta asia on ollut muiden EU-maiden tiedossa jo vuosia. Konservatiivinen liittokansleri Angela Merkel ei kuitenkaan puuttunut tilanteeseen niin kauan kuin vallassa oli hänen aatetoverinsa ja liittolaisensa, oikeistolaista Uusi demokratia -puoluetta johtava Kostas Karamanlis.

Karamanlis oli aina valmis tukemaan Merkeliä ja Saksaa EU:n sisäisissä lehmänkaupoissa. Hinta tuesta oli, ettei kiusallisia kysymyksiä Ateenan oikeistolaisille vallanpitäjille esitetty.

Jos potilaasta tehty diagnoosi on väärä, voi lääkitys pahimmillaan viedä hengen.

Eurooppalaisessa julkisuudessa suosituksi on tullut ajatus erottaa Kreikka eurosta ja palauttaa maan kansallinen valuutta drakma. Tämä on ollut muun muassa Perussuomalaisten resepti.

Vaikka eurojärjestelmässä varmasti onkin paha valuvirhe, astian särkeminen nyt, velkakriisin oloissa johtaisi täyteen romahdukseen.

Todennäköisesti Kreikan oma uusvanha valuutta devalvoituisi rajusti suhteessa euroon. Samalla kuitenkin velat jäisivät edelleen euromääräisiksi. Tämä olisi viimeinen kuolettava isku kreikkalaisten velanmaksukyvylle.

Samalla aukeaisivat tulvaportit, jotka voisivat johtaa koko euron huuhtoutumiseen kohti historian viemäriä, kun muissakin maissa ryhdyttäisiin pohtimaan mahdollisuutta irtautua eurosta. Sellaista EU-eliitti ei salli tapahtuvan, sillä jo maailmanpoliittinen arvovaltatappio esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kiinan silmissä olisivat tähän liian suuret.

Ovatko lääkkeet
myrkkyä?

Kun Kreikan ongelmia on lähdetty ulkopuolisten voimin ratkomaan, on vaatimuksista ensimmäinen ollut, että maan pitää leikata rajusti menojaan.

Tässä suhteessa maan sosialistihallitus onkin ryhtynyt äärimmäisiin toimenpiteisiin, sillä kreikkalaisten reaalitulot ovat pudonneet noin viidenneksellä viime vuoteen verrattuna.

”Mikään teollisuusmaa ei ole viimeisen 25 vuoden aikana vähentänyt rakenteellista vajettaan yhden vuoden sisällä niin paljon kuin Kreikka”, jopa luottoluokituslaitos Fitch kiitteli.

Kreikkalaiset ovatkin nyt säästämässä itseään hengiltä. Yksityinen kulutus on laskenut vuoden sisällä noin 18 prosenttia samalla kun noin 65 000 yritystä on ajautunut konkurssiin. Kansantuote on laskenut ja verotulot romahtaneet.

Budjetin paikkaamiseksi Kreikan valtiota on myös velvoitettu myymään omaisuuttaan, jonka arvoksi lasketaan noin 270–300 miljardia euroa.

Kreikan sosialistiset vallanpitäjät ovatkin käynnistäneet massiivisen yksityistämisohjelman, jonka tavoitteena on koota 50 miljardin euron tulot vuoteen 2015 mennessä. Myyntiin on tarkoitus laittaa teleyhtiöitä, sähkönjakelua, satamia ja kiinteistöomaisuutta.

Ongelma on kuitenkin se, että pakkomyynti johtaa hintojen polkemiseen. Juuri tästä syystä kokemukset IMF:n muissa maailman maissa toteuttamista vakautusohjelmista, joiden pääsisältö on ollut massiivinen yksityistäminen, eivät ole olleet kovin hyviä.

Yksityistäminen vaatisi aikaa ja malttia, eikä Kreikalla juuri nyt ole varaa sellaiseen ylellisyyteen.