Kuusi syytä miksi Kreikka kaatuu konkurssiin
Kostas Tsironis/Bloomberg
Kuusi syytä miksi Kreikka kaatuu konkurssiin
Rahoitusmarkkinat pitävät Kreikan kovakouraista konkurssia likipitäen varmana asiana – joka uhkaa toteutua viimeistään jouluun mennessä. Kreikkaa kampeaa kumoon ja pikaiseen konkurssiin ainakin kuusi seikkaa, jotka kaikki ovat viime viikkoina voimistuneet. Konkurssia viivyttää enää päättäjien kädenvääntö tappioiden maksajasta.
Hyvä30
KommentoiKommentoi
Lähetä kaverilleLähetä
Tulosta (HTML)Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)Tallenna (PDF)
Del.icio.usDel.icio.us
FacebookFacebook
twitterTwitter
Jan Hurri
Jan Hurri
10.9.2011 08:03
Kommentit 206

Kreikka ei kaatunut konkurssiin vielä juhannuksena eikä se ehkä kaadu konkurssiin tässäkään kuussa, vaikka perusteita kupruun olisi enemmän kuin sen välttämiseen.

Perjantaina markkinoilla velloi huhuja jopa Kreikan kaatumisesta nopeimmillaan jo tänä viikonloppuna. Pinna on nyt erittäin kireällä.

Kreikan hätärahoituksen jatkamista parhaillaan puntaroivalla Euroopan unionin EU:n, Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja euroalueen keskuspankin EKP:n niin sanotulla troikalla olisi täysi syy panna tukipiikki kiinni saman tien ja puoltaa yhä syvemmälle velkasuohon uppoavan maan hätärahoituksen lopettamista.

Rahoituksen jatkaminen edellyttänee, että hätäluottoja Kreikalle myöntäneet euromaat Suomea myöten joutuvat jälleen venyttämään hätärahoitukselle asettamiaan ehtoja ja tinkimään vaatimuksistaan. Alkuperäisillä ehdoilla rahoitus olisi katkennut ajat sitten.

Rahoitusmarkkinoiden noteerausten perusteella markkinatoimijoiden enemmistö kuitenkin veikkaa, että syyskuun lainaerä vielä heltiää – mutta jäänee näillä näkymin viimeiseksi.

Luoton loppumista ilmentää esimerkiksi se, että jo Kreikan valtion yksivuotinenkin markkinakorko on kiitänyt miltei pystysuoraan ylöspäin ja on hätyytellyt jo sataa prosenttia.

Seuraavaksi Kreikan hätäraha on katkolla joulukuussa, kun troikka seuraavan kerran tuskailee taas uuden hätärahaerän myöntämistä tai myöntämättä jättämistä.

Piikin sulkeminen tietäisi Kreikan konkurssia – joka voi tosin olla helleenivaltion omakin yllätysvalinta.

Neljä syytä
konkurssiin

Hätärahapiikin sulkemista ja käytännössä myös Kreikan konkurssia puoltaa ainakin kuusi seikkaa, jotka ovat viime viikkoina voimistuneet.

Neljää noista seikoista kuvailee tuore ja karu Kreikka-analyysi, jonka on tällä viikolla laatinut Euroopan velkakirjamarkkinoiden suurpankkeihin kuuluvan brittipankki RBS:n korkostrategi Harvinder Sian.

Hänen mukaansa Kreikan hätärahoitus katkeaa viimeistään joulukuun lainaerään, sillä:

1) Kreikka ei ole kyennyt toteuttamaan siltä hätärahoituksen ehtoina vaadittuja talouden uudistuksia,

2) Kreikka ei ole saavuttanut siltä vaadittuja kansantalouden ja julkisen talouden tasapainotustavoitteita,

3) Hätärahoitusta tarjoavat euromaat ja IMF tuskin enää suostuvat tinkimään vaatimuksistaan ja joustamaan ehdoissaan, ja

4) Kreikan hallitus tuskin saa eikä ehkä tohdi edes hakea parlamentilta/kansalta hyväksyntää rästiin jääneiden talousleikkausten ja -uudistusten toteuttamiseen kertakirillä.

Nämä samat perusteet ovat Sianin mukaan jo nyt olemassa, joten periaatteessa Kreikan hätärahoitus voi mennä poikki heti. Hän olettaa kuitenkin markkinoiden olevan ainakin tällä kertaa oikeassa: Kreikka saanee vielä yhden erän hätälainaa.

Mutta seuraavalla kerralla piikki menee kiinni, sillä Kreikalla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia kuroa kaikkia hätärahoituksen ehtojen rästejään umpeen, eikä Sian usko rahoittajien enää venyvän tätä yhtä vihoviimeistä kierrosta pidemmälle.

Kaksi lisäsyytä
konkurssiin

Kansainvälisiä suursijoittajia neuvovat analyysiyhtiöt Capital Economics ja Lombard Street Research ovat tällä viikolla julkaisemissaan katsauksissa esittäneet kaksi painavaa lisäsyytä, miksi Kreikka-draama lähestyy loppuaan – ja miksi tuo loppu on ennemmin konkurssi kuin ihmeparaneminen.

Hätärahoitus loppuu ja konkurssi uhkaa, koska:

5) Talous painuu täyttä päätä kohti uutta taantumaa niin euroalueella kuin muussakin läntisessä maailmassa, Kreikan oma lama syvenee, ja

6) Saksan perustuslakituomioistuin on juuri määritellyt tiukan tulkinnan mukaan jopa laittomiksi euromaiden yhteisvastuullisten velkakirjojen ja liittovaltion kaltaiset tulonsiirtomallit, joita moni ekonomisti on luonnehtinut viimeiseksi keinoksi ratkaista kriisi.

EU:n, IMF:n ja EKP:n Kreikalta edellyttämät talousuudistukset ja vyönkiristykset ovat keskeisiltä osin tukeutuneet liian toiveikkaisiin kasvuoletuksiin, joista Kreikka on jäänyt vuosineljännes vuosineljännekseltä kauemmas.

Lombard Street Researchin toimitusjohtaja ja pääekonomisti Charles Dumas kirjoittaa suorasukaisessa raportissaan, että vaatimukset ovat alun perinkin olleet päättömiä ja lisäksi mahdottomia saavuttaa.

Dumas ei usko Kreikan "pelastajien" myöntävän saati korjaavan virheitään, vaan pelkää niiden pakottavat Kreikan ennemmin yhä syvempään lamaan, deflaatioon ja työttömyyteen.

Hän ei usko Kreikan saavuttavan maksukykyä ilman joko mittavaa velkasaneerausta tai mittavia tulonsiirtoja – ja pitää väistämättömänä, että kriisin lasku lankeaa lopulta Saksalle ja muille Kreikan rahoittajille.

Hyvästit eurobondeille
ja liittovaltiolle

Capital Economicsin ekonomistit Jennifer McKeown ja Ben May arvioivat Kreikan selviytymismahdollisuudet jokseenkin olemattomiksi.

Tällä viikolla julkaisemissaan raporteissa he arvelevat RBS:n Harvinder Sianin tavoin Kreikan selviytyvän velkataakastaan enää mittavalla velkasaneerauksella – kansanomaisesti sanottuna konkurssilla. He arvioivat näin käyvän viimeistään ensi vuonna.

Konkurssin todennäköisyys kasvoi heidän mukaansa tuntuvasti sen jälkeen, kun Saksan perustuslakituomioistuin antoi tuomionsa tähänastisten hätäluottojen ja muiden kriisitoimien lainmukaisuudesta.

Tuomioistuin päätti toki, että tähänastiset hätätoimet on toteutettu Saksan perustuslakia rikkomatta. Samalla se kuitenkin asetti ankaria ehtoja Saksan osallistumiselle uusiin kriisitoimiin.

Tästä lähin Saksa ei voi osallistua yhteenkään "pelastuspakettiin" pelkästään liittohallituksen päätöksin, vaan hallituksen on saatava kaikkiin sitoumuksiin ainakin parlamentin budjettikomitean lupa.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Lisäksi tuomioistuin kielsi kokonaan Saksan osallistumisen pysyviin ja merkittäviin järjestelyihin, jotka ovat omiaan siirtämään Saksan parlamentille kuuluvaa budjettivaltaa sen ulottumattomiin.

Capital Economicsin ekonomistit tulkitsevat, että kielto merkitsi eurobondien ja liittovaltiokehityksen hautaamista. Näin saattoi mennä pohja pois niiltä kahdelta viimeiseltä keinolta, joiden avulla moni uskoi kriisin lopulta ratkeavan.

Nyt Kreikan ylivoimaisten vastuiden ja alijäämien siirtäminen Saksan ja muiden euromaiden kustannettaviksi saattaa olla merkittävästi vaikeampaa kuin vielä ennen perustuslakituomioistuimen rajauksia moni toivoi – tai pelkäsi.

Kreikka pestannut
saneerausneuvojat

RBS-pankin Harvinder Sian kuvaa Kreikalle erittäin suurella todennäköisyydellä povaamaansa vararikkoa käsitteellä kova luottohäiriö (hard default), jollaisessa Kreikka yksipuolisesti irtisanoisi vanhoja velkojaan liiemmin velkojiensa kanssa asiaa sovittelematta.

Sian viittaa lukuisia valtioiden velkakriisejä setvineiden yhdysvaltalaisten saneerausammattilaisten Lee Buchheitin ja Mitu Gulatin selvityksiin, joiden mukaan Kreikan vanhat velat ovat kuin luotuja saneerattaviksi. Kreikan valtio pestasi kesällä Buchheitin erittäin kalliin lakitoimiston neuvonantajakseen.

Kreikalle suotuisan velkasaneerauksen toteuttamista helpottaa Buchheitin ja Gulatin mukaan olennaisesti se, että Kreikan velkakirjamuotoisista veloista noin 90 prosenttia perustuu maan oman lainsäädännön mukaisiin sopimuksiin.

Kreikan parlamentti voi halutessaan muuttaa lakejaan niin kuin parhaaksi katsoo, joten lainsäädännön keinoin vanhojen velkojen ehdot ovat milloin tahansa muutettavissa saneerauksen edellyttämään muotoon.

Tämä voi olla Kreikalle tehokas painostuskeino muita euromaita ja EKP:tä kohtaan, sillä yksipuolisesta velkavastuiden voimasaneerauksesta koituisi muun Euroopan pankeille mittavia tappioita.

Sianin mukaan Kreikan konkurssi voi koittaa yhtä hyvin hätärahoittajien kuin maan omasta aloitteesta. Kumpi ehtiikään panna pelin poikki, laukeaa tapauksesta mittava määrä luottotappioita.

Tappioriskit satoja
miljardeja euroja

Analyysiyhtiö GaveKal Research on tällä viikolla arvioinut, että eurooppalaisessa pankkijärjestelmässä piileksii edelleen jopa 800 miljardia euroa kriisimaiden kyseenalaisiin luottoihin liittyviä kirjaamattomia tappioita. Summa on erittäin suuri, ja sisältää runsaasti epävarmoja saatavia muissakin kriisimaissa kuin Kreikassa.

Kriisiä pitkittää yhtiön mukaan se, että europäättäjät ovat ehdoin tahdoin halunneet estää kriisiä purkautumasta ja tappioita toteutumasta pääsemättä kuitenkaan yhteisymmärrykseen tappioiden lopullisesta kärsijästä ja kriisin laskun maksajasta.

GaveKalin mukaan velkakriisin tappiot eivät katoa talouskasvun avulla eivätkä sillä, että kelvottomia saatavia paketoidaan ja siirrellään paikasta toiseen niin kuin tähänastisin kriisitoimin on tehty.

Yhtiö onkin samaa mieltä kuin RBS:n Harvinder Sian, joka veikkaa kriisin ennen pitkää kärjistyvän sellaisella voimalla, ettei tiukan paikan tullen hätiin ehdi saati kykene mikään muu euroalueen tai EU:n toimija kuin EKP.

Samoin ranskalaispankki Societe Generalen strategisen sijoitustutkimuksen strategi Dylan Grice arvioi tämänviikkoisessa raportissaan, että eurovaltioiden velkakriisi lopulta kaatuu EKP:n syliin.

Kreikka pieni paha
ketjureaktion rinnalla

Pelkästään Kreikan velkasaneeraus ei ehkä aiheuttaisi niin tuhoisaa jälkeä kuin moni pelkää. Iso joukko Euroopan suurimpia pankkeja kirjasi tuoreimmissa osavuositilinpäätöksissään suuren osan Kreikka-saatavista tappioiksi.

Mittavat tappiokirjaukset sujuivat suuremmitta mullistuksitta, vaikka moni pankki pyyhki jopa puolet Kreikka-saatavistaan pois päiviltä eli menetetyiksi tappioiksi.

RBS:n Harvinder Sian ei kuitenkaan usko, että Kreikan kova luottohäiriö sujuisi muitta mutkitta. Hän pitää muiden kriisimaiden tartuntavaaraa Espanjaa ja Italiaa myöten todellisena ja lisäksi perin vakavana.

Hän uskoo ensimmäisen konkurssin säikäyttävän yksityisen pääoman tiehensä muistakin epäilyttävistä maista, eikä usko pääoman palaavan ennen kuin kriisi on lopulta kokonaan ohi ja pöly laskeutunut.

SocGenin Dylan Grice on samaa mieltä. Hänestä ei ole edes olennaista, kumpi laukaisee kelvottomien luottojen hyökyaallon, ensimmäinen valtion tai suuren pankin konkurssi. Kun hyöky lähtee liikkeelle, sen pystyy vastaanottamaan ainoastaan EKP.