Mies pummasi ensin tupakkaa ja lopulta kännykkää, ja otti sen jälkeen Jääskeläisestä niskalenkin.
"Miehellä oli lasittunut katse. Onneksi onnistuin väännellä niin, ettei hän saanut minusta kuritusotetta", Jääskeläinen sanoo.
Jääskeläinen riuhtaisi viiden minuutin kamppailun jälkeen itsensä irti, mutta mies juoksi perään ja sai potkaistua ja lyötyä Jääskeläistä.
"Pyysin ympärillä olevilta, että tehkää nyt jotain. Lopulta eräs nainen kysyi mieheltä, haluaako hän tupakan. Se rauhoitti
STT, AFPKreikan julkinen sektori on tänään valtaosin lakossa. Lakkojen ja työnseisauksien odotetaan kestävän koko viikon ja laajenevan entisestään.mulle sanottiin etta on opettajien vaalit
ΑπάντησηΔιαγραφήDDR:ssä aikoinaan vaikuttanut marxilainen kommunistiteoreetikko Rudolf Bahro kirjoitti kiistanalaisessa teoksessaan Vaihtoehto. Reaalisesti olemassaolevan sosialismin kritiikkiä (Otava, 1979) valtiovallan ja kansalaisyhteiskunnan välisistä suhteista valtiollisen byrokratian ohjaamaa valtakoneistoa vastaan hyvin samaan tapaan kuin Erik Olin Wright (1). DDR:ssä oli tietenkin kapitalistien ja työläisten välinen vastakkaisuus ylitetty, mutta tilalle oli syntynyt vähintään yhtä hankala ruumiillisen ja älyllisen työn, työläisten ja byrokraattien välinen vastakohta. Bahron mukaan kommunistien liiton onkin astuttava valtiokoneiston jatkuvuuden ulkopuolella ja viedä byrokraattien ja työläisten välinen ristiriita päätökseensä ja ratkaista se sosiaalisesti (Bahro 1979, 376). Tämä merkitsee tiedon ja älyn byrokraattisen hierarkisoinnin (jossa puolue on korkeimpana tietävänä instanssina ja työläiset tämän tiedon passiivisia omaksujia ja toteuttajia) kieltämistä. Bahro (1979, 377) kirjoittaa: ”Valtiokoneiston alistaminen yhteiskunnalle on ydin siirryttäessä ihmisten hallitsemisesta asioiden hoitamiseen. Jos byrokratia, jota ei valvota alhaalta on syynä siihen, että puolueen on tähän asti täytynyt esittää valvomattoman byrokratian, valtion yläpuolella olevan koneiston osaa, silloin on olemassa vain yksi ratkaisu: itse puolueen tulee politiikassaan asettaa pääpaino yhteiskunnallisten voimien harjoittamalle byrokratian ja valtiokoneen valvonnalle”. Kansalaisyhteiskunta asetetaan siis valtion yläpuolelle wrightilaiselle sosiaalisen voimaantumisen idealle analogisesti. Vaikka Bahron konteksti onkin täysin meidän tilanteestamme poikkeava, antaa se kuitenkin tärkeän opetuksen sosiaalisen vallan sekä yhteisyyden roolista kommunistisessa teoriassa. Tiedon hierarkinen järjestäminen ei toteuta kommunismia, vaan pikemminkin estää sen toteutumisen. Yleinen tiedotus- ja päätöksentekoprosessi tulee Bahron mukaan yhteiskunnallistaa, so. demokratisoida (Bahro 1979, 384).
ΑπάντησηΔιαγραφήvoi miten totta on se hoekema suomalaisesta joka naki lastun tulevan ylavirrasta
ΑπάντησηΔιαγραφή