started this on my walk in the rain but had to finish at home as it was just too wet

valokuvat koirasta ja lastenlapsista. Yläkerta yskii, askel ottamatta jää, filmi pysähtyy. Kutsun tätä rakkaudeksi kahden ihmisen, kutsun tätä elämäksi, vaikka ole en täydellistä suoritusta tehnyt minäkään. Kyyneleitä virtaa vasta alakerrassa, on hiljaisuus niin täydellisen hiljaista, että kuiskauskin on huuto. En vaihtais sekuntiakaan, en nuoruutta, en vimmaisia kasvukipuja, en jäätä, joka murtui, en kirkonkelloja. Olit puolisoni silloin, olet puolisoni nyt. Kun väkivahva kevät puhkeaa, ja aamu kantaa rautahaarniskaa, kun vaja tehdään vuolukivestä, mä olen siinä nuorena, kuin nurmet on, sä istut salin nurkkapöydässä. Musiikki on ryhmitettyä. Minä kysyn, saanko luvan, sinä nyökkäät. Sinä nyökkäät.Ritarihuone 31.1. - 16.2.2014 Aatelin merkitys Suomen kehityksessä on ollut tärkeä, monet keskeiset poliittiset vaikuttajat, taiteilijat, arkkitehdit ja yhteiskunnalliset uudistajat ovat tulleet aatelissäädystä. Kannattaa mainita Suomen marsalkka vapaaherra Gustaf Mannerheim, tasavallan presidentti P.E. Svinhufvud af Qvalstad, vankeinhoidon uudistaja vapaaherratar Matilda Wrede af Elimä, suomenkielen esitaistelija vapaaherra Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen. Alexandra Gripenberg ja Adelaide Ehrnrooth olivat 1800-luvun loppupuolen naisten oikeuksia ajavan liikkeen keskeisiä vaikuttajia. Monet taiteemme kultakauden keskeiset maalarit tulivat aateliston piiristä, kuten Albert Edelfelt, Hjalmar Munsterhjelm, Ferdinand von Wright ja Eero Järnefelt. Kirjailijoista voi mainita vapaaherra Bo Carpelanin, Solveig von Schoultzin ja musiikintutkijan Erik Tawaststjernan. Teollisuudessa aatelin jäsenet ovat olleet mukana, mainita voi esim. Rosenlewit ja Hackmanit. Aatelin edustajia on ollut myös monissa ammateissa kuten Fabergén kultaseppä Hjalmar Armfelt. Arkkitehdeistä kannattaa mainita Karl August Wrede, Odert Sebastian Gripenberg ja Gustaf Estlander, joiden töitä voi ihailla kaikkialla maassamme. Ritarihuoneen näyttely Keitä he olivat? - Aateli yhteiskunnan rakentajana pyrkii valottamaan näiden henkilöiden elämää ja elämäntyötä lukuisin esinein, taideteoksin ja arkistomateriaalein, joita on koottu kartanoista, yksityiskodeista ja kokoelmista. Mukana on runsaasti ainutlaatuista ja ennen näkemätöntä aineistoa. Ritarihuoneella 31.1. - 16.2.2014, päivittäin klo 11 - 18 Sisäänpääsy: aikuiset 10€, opiskelijat ja eläkeläiset 6€, opastus 50€. Kahvila avoinna päivittäin klo 12-18 Ryhmävaraukset ja opastukset: Eva Ehrnrooth 0400-493 783, tai tipi1946@hotmail.com Näyttelyn aikana järjestetään aiheeseen liittyvä luentosarja. Esitelmät pidetään peräkkäin: Tiistai 4.2 klo 18 Adeln som statsbärande elit fram till 1906, professor Henrik Meinander. Strategier, profileringar och maktfält – adelsmannen Albert Edelfelt i tiden, fil.dr Maria Vainio-Kurtakko. Keskiviikko 5.2 klo 18 Michael Wexonius-Gyldenstolpe, elämää valtaverkostojen varjoissa, fil.tri Marko Hakanen. Stora ofreden – vandringar runt Bottenviken, fil.dr Johanna Aminoff-Winberg. Torstai 6.2 klo 18 Adeln och Borgå lantdag 1809, fil.dr Henrika Tandefelt. Aatelisnaiset sotien varjossa, professori Kirsi Vainio-Korhonen. Tiistai 11.2 klo 18 Aatelisten rooli teollisuudessa, professori Ilkka Nummela. Päämääränä jalo sydän ja avoin mieli. Y.K. Yrjö-Koskisen seminaarivuodet, fil.tri Janne Haikari. Keskiviikko 12.2 klo 18 Matilda Wrede vankien ja pakolaisten auttajana, kirjailija Eeva Hurskainen. Hjalmar Linder, museiguide Kerstin Ilander. Torstai 13.2 klo 18 Oscar von Kraemer, fil.maist. Mikko Meronen. Lantdagsöppningen 1863 - Saga och sanning, fil.mag. Wilhelm Brummer. Näyttelyn järjestää Ritarihuoneen näyttelyt / Aatelisliiton avustusjärjestö ry ja tuotto käytetään kokonaisuudessaan sosiaalisiin tarkoituksiin. Albert EdelfeltMatilda Wrede (1864 – 1928)Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen (1830 – 1903)Alexandra Gripenberg (1857 – 1913) Albert Edelfelt (1854 – 1905) Matilda Wrede (1864 – 1928) Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen (1830 – 1903) Alexandra Gripenberg (1857 – 1913) taiteilija vankeinhoidon edistäjä suomalaisuusmies naisasialiikkeen uranuurtaja