MAAHANMUUTTAJA- JA SATEENKAARIPERHEET PÄIVÄHOITOPALVELUJEN KÄYTTÄJINÄ SEKÄ UNIVERSAALIEN PALVELUTARPEIDEN MÄÄRITTÄJINÄ

Takaisin edelliselle sivulle

---

Tutkin maahanmuuttaja- ja sateenkaariperheiden asemaa päivähoitopalvelujen käyttäjinä. Tutkimuksessa selvitetään, millä tavoin päivähoito huomioi erilaisia käyttäjäperheitä ja miten perheet kokevat voivansa vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin. Käyttäjien asemaa selvittämällä tehdään uutta tulkintaa palvelun universaalisuudesta. Universalismi antaa päivähoidolle raamit, miten yhtenäisiä palvelutavoitteita yhdistetään erilaistuviin palvelutarpeisiin. Käsitteellisellä tasolla universalismi linkittyy tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen sekä oikeudenmukaisuuden kokemuksiin. Päivähoitopalvelut heijastavat yhteiskunnassa vallitsevia arvoja ja asenteita.

Yhteiskunnallisilla muutoksilla on vaikutuksia julkisiin palveluihin. Muutosvoimana tutkimuksessa on käyttäjäkunnan heterogeenisyys ja siitä päivähoitopalvelulle koituvat uudistumispaineet. Päivähoidon tulevaisuuden näkymien selvittämiseksi tarvitaan tietoa ja tietoisuutta julkisten palvelujen ja käyttäjien määrittelyyn vaikuttavista tekijöistä. Millaisia tulkintoja päivähoidosta tehdään kun kaupunkikuva muuttuu entistä moninaisemmaksi niin perherakenteen kuin perheiden kieli- ja kulttuuritaustojenkin puolesta? Miten päivähoidon suunnasta keskustellaan ja onko palvelun käyttäjillä siinä jokin rooli? Tätä tutkin Helsingissä kysymällä niin perheiltä kuin päiväkotien työntekijöiltä, mitä mieltä he ovat päivähoidon suunnasta ja omasta asemastaan siinä.

Päivähoidon muutossuuntia tarkastelen maahanmuuttaja- ja sateenkaariperheiden kautta. Näiden voi sanoa edelleen haastavan perinteistä perhemallia, vanhemmuutta, kasvatusihanteita ja kansalaisnäkökulmaa, jotka kaikki sisältyvät päivähoidon hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuteen. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset perheet istuvat marginaalikeskusteluun, koska palvelukohtaamisissa nämä perheet usein määrittyvät enemmistöstä erilaisina perheinä. Helsingin kaupungin päivähoidon tavoitteena on olla asiakasläheinen ja vahvistaa perheiden ja vanhempien osallisuutta. Se millaisina päivähoidon käyttäjät nähdään, kertoo heidän asemastaan osana päivähoidon hallintaa ja siinä vallitsevia valtasuhteita.

Johanna Selkee

Tampereen yliopistoLiikkumistarpeita tutkitaan useimmiten matkapäiväkirjamuotoisilla liikennetutkimuksilla, jotka tuottavat perustietoa päivittäisten matkoista ja niiden suuntautumisesta. Perinteisten liikennetutkimusten rinnalle on viime aikoina noussut uusia täydentäviä menetelmiä, joiden avulla voidaan muodostaa aiempaa yksityiskohtaisempi kuva yksilöllisistä liikkumistarpeista. Perinteisissä liikennetutkimuksissa korostuvat ne kohteet, jotka toistuvat arkirutiineissa päivittäin tai lähes päivittäin. Sen sijaan sellaiset kohteet, jotka ovat asukkaalle tärkeitä, vaikka niissä käydäänkin suhteellisen harvoin, osuvat harvoin matkapäiväkirjamuotoiselle tutkimuspäivälle.

TEKESin rahoittamassa Urbaani arki -tutkimushankkeessa kerättiin tietoa asukkaiden liikkumisrutiineista pehmoGIS-kyselyllä, jossa vastaaja merkitsi kartalle itselleen tärkeitä ja usein toistuvia matkakohteita omasta elinympäristöstään. Tutkimus toteutettiin Tampereella sekä Helsingin, Vantaan ja Espoon yhteisellä Kuninkaankolmion alueella. Vastaajat olivat merkinneet kartalle huomattavan paljon erilaisia kohteita, erityisesti ostos- ja asiointipaikkoja, liikunta- ja ulkoilukohteita sekä muita erilaisia vapaa-ajan kohteita niin omasta lähiympäristöstään kuin muualtakin omalta asuinseudultaan. Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus merkitä kartalle itselleen tärkeitä kävely- ja pyöräreittejä sekä antaa niistä arvioita ja kehittämisehdotuksia.

Tulosten perusteella voidaan muodostaa kattava kuva asukkaiden arjen liikkumisesta, sillä matkakohteiden joukkoon on nostettu paljon sellaisia kohteita, jotka jäävät pienen käyntiuseutensa vuoksi varjoon perinteisissä yhden tutkimuspäivän liikennetutkimuksissa. Tutkimus nostaa esille myös sellaisia kohteita, jotka ovat asukkaille tärkeitä, vaikka niissä ei käytäisikään kovin säännöllisesti. Tutkimus antaa mielenkiintoista tietoa erityisesti omassa lähiympäristössä tehtävien matkojen toistuvuudesta ja toisaalta lähiliikkumiseen vaikuttavista asuinympäristöön liittyvistä taustatekijöistä.

Hanna Kalenoja
Tampereen teknillinen yliopisto

Liikenteen tutkimuskeskus VerneTyöryhmän työ aloitetaan lyhyellä taustoituksella ja kolmea sessiota yhdistävien teemojen esittelyllä. Työryhmämme liikkeellepaneva voima on TEKES-rahoitteinen Urbaani arki -hanke, jonka koko nimi(hirviö) kuuluu "Avara, sujuva, hyvinvointia tuottava arki urbaanin elämisen tilojen kehittämisen lähtökohtana". Hanke koostuu siis kolmesta teemasta: avara, sujuva ja hyvinvoiva arki. Teemoja yhdistävät käyttäjälähtöisen suunnittelun näkökulmat, uutta teknologiaa hyödyntävät metodit sekä pyrkimys yhdistellä monen tyyppistä tietoa urbaanien tilojen kehittämisessä. Kuhunkin teemaan liittyy pilottialueiden pari, joissa pureudutaan kyseessä olevaan teemaan. Esittelemme päivillä kahden pilottiparin alustavia tuloksia, jotka liittyvät asukkaiden arkiliikkumiseen sekä arjen palvelujen käyttöön, aika- ja paikkalähtöisesti. Sujuvan arjen teema-alueella on tärkeää selvittää, miten asukkaalle keskeiset arkiverkon paikat sijaitsevat suhteessa toisiinsa ja miten niiden välillä liikutaan. Hyvinvoivat arjen teema-alueella tutkitaan, millä ehdoilla erityyppiset urbaanin ympäristön tilalliset ratkaisut voivat vahvistaa terveellistä elämäntapaa.

Työryhmän yhteyteen toivotaan myös keskustelua aineistojen ja analyysien visualisoinneista ja kartografisten esitysten voimasta. Myös kokemukset tutkimustulosten jalkauttamisesta takaisin tutkittavien yksilöiden arkeen - esimerkiksi juuri laadukkaiden visuaalisten esitysten avulla - ovat tervetulleita keskusteluun.

Jorma Mäntynen
Tampereen teknillinen yliopisto
Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Kaisa Schmidt-Thomé
YTK Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä

Maankäyttötieteiden laitos Aalto-yliopistomy girl s coming  shes