Mielikuvien, urbaanien toimintojen sekä arjen elämisen ja kohtaamisten kaupunkitila on nykyisin enenevässä määrin sähköistä. Kaupunkiin liittyvissä sähköisissä järjestelmissä syntyy ja synnytetään jatkuvasti dataa, jonka avulla voidaan tulkita kaupunkia dynaamisena kokonaisuutena. Data on laajasti käsitettynä digitaalista raaka-ainetta, kuten tilastoja, julkaisuja, simulaatiomalleja, videotallenteita, kuvia, karttoja, paikkatietoa, 3d-malleja. Datan avulla voi tutkia mennyttä, visualisoida nykyisyyttä tai ennakoida tulevaa. Avoimella datalla tarkoitetaan aineistoja, joita kuka tahansa voi luvallisesti käyttää ja jakaa edelleen ilman juridisia, teknisiä tai taloudellisia esteitä. Maailmalla, kuten Suomessakin on nähtävillä alati voimistuva pyrkimys siihen, että erityisesti julkinen sektori, mutta myös yritykset, tutkimuslaitokset ja muut yhteisöt tarjoaisivat hallussaan olevia datavarantojaan avoimesti kaikkien käytettäväksi. Esimerkiksi Helsingin seudulla Helsinki Region Infoshare (HRI, www.hri.fi ) hankkeen puitteissa on tehty näkyviä seututiedon avauksia. Joulukuussa 2011 tehtiin merkittävä päätös, jonka mukaan Maanmittauslaitoksen tuottamien kiintopiste-, ilmakuva- ja laserkeilaus- sekä maastotietoaineistojen käyttö muuttuu maksuttomaksi.

Julkishallinnon datan avautuminen yhdessä sosiaalisen median, paikkatietosovellusten sekä erilaisten sensori- ja tunnistamisteknologioiden kehittymisen ja arkipäiväistymisen kanssa tuo uusia mahdollisuuksia kaupunkitutkimukseen. Kiinnostus kaupunkiin liittyvän datan keräämiseen, jalostamiseen ja käyttämiseen tutkimuksessa kasvaa. Tähän kiinnostukseen vastaaminen edellyttää monitieteistä otetta sekä soveltavan tutkimuksen ja kehittämisen elävää yhteyttä.

Sessioon pyydetään lähettämään esityksiä, jotka liittyvät:
- Avoimen datan kaupunkitutkimuksessa käyttämisen mahdollisuuksiin, kuten: Millaista dataa kaupungista löytyy? Miten kaupunkia voi mitata ja kuvata erilaisia tietoaineistoja yhdistämällä? Miten eri kaupunkeja voi vertailla olemassa olevan datan pohjalta? Mitä on saatavilla olevan datan anti kaupunkitutkimukselle?
- Avoimen datan saatavuuteen, käyttöehtoihin, laatuun sekä sen tulkintaan ja rikastamiseen liittyviin haasteisiin, kuten: Ovatko yhdistettäväksi suunnitellut aineistot yhteensovitettavissa? Minkälaisia sisäänkirjoitettuja taustatietoja dataan liittyy? Tämä näkökohta on kriittinen nimenomaan silloin, kun avointa dataa käytetään tutkimuksen ensisijaisena lähteenä.

Sessiossa on mahdollista esittää sekä tutkimustyötään että kehittämäänsä sovellusta, joka hyödyntää kaupunkitiedon keräämistä ja/tai sen käyttöä.Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY tarjoaa pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) kattavia seudullisesti yhtenäisiä avoimia paikkatietoaineistoja maksuttomasti kenen tahansa hyödynnettäväksi.

HSY:n avoin data (www.hsy.fi/avoindata) kattaa tällä hetkellä kolme vuosittain päivittyvää aineistoa. Aineistot on linkitetty pääkaupunkiseudun kuntien avointa dataa kokoavaan Helsinki Region Infoshare (HRI) -verkkoportaaliin (www.hri.fi).

Aineistot ovat
1) rakennustietoruudukko,
2) väestötietoruudukko ja
3) seudullinen rakennusmaavarantotieto (SeutuRAMAVA).

Aineistot pohjautuvat HSY:n Seudullisen perusrekisterin (SePe) paikkatietoihin. SePe:n tiedot kootaan kuntarekistereistä sekä muista luotettavista lähteistä ja harmonisoidaan seudullisesti yhtenäiseksi tietovarastoksi. SePe:stä johdettujen tietoaineistojen tuottamisessa on tiedon laatuun kiinnitetty erityistä huomiota.

SePe:ssä tiedot ovat yksikkötasoisia, mutta tietosuojasyistä avoimet aineistot on yleistetty ruutu- ja kaupunginosatasoille. 500 x 500 m kokoiset ruudut ovat väestö- ja rakennusaineistojen osalta yhteneviä ja indeksoituja, mikä mahdollistaa niiden helpon yhdistelyn. SeutuRAMAVA-aineisto on yleistetty kaupunginosatasolle.

Avoimen datan käyttöä halutaan rajoittaa mahdollisimman vähän. Ainoa edellytys aineistojen käytölle on se, että niitä käsitellään HRI-tietoaineistojen nimeä -lisenssin edellyttämällä tavalla.

HSY:n avoin data tarjoaa tutkijoille maksutonta, helposti käyttöönotettavaa ja hyvin kuvattua sekä luotettavaa paikkatietoa erilaisiin tutkimuksiin ja selvityksiin. HSY avaa kevään 2012 aikana paikkatietoaineistoja aikasarjoina, jolloin tutkijoille tarjoutuu mahdollisuus tarkastella muutoksia esimerkiksi pääkaupunkiseudun väestörakenteessa pidemmällä aikavälillä.

HSY:n tavoitteena on avata seudullisia tietoja jatkossa laajemminkin, mutta tämä edellyttää vielä tietosuojaan ja sopimuksiin liittyviä lisäselvityksiä.