VX
Weapons
Bigeye bomb · M1 chemical mine · M104 155mm Cartridge · M110 155mm Cartridge · M121 155mm Cartridge · M125 bomblet · M134 bomblet · M138 bomblet · M139 bomblet · M2 mortar · M23 chemical mine · M34 cluster bomb · M360 105mm Cartridge · M426 8-inch shell · M43 BZ cluster bomb · M44 generator cluster · M55 rocket · M60 105mm Cartridge · M687 155mm Cartridge · XM-736 8-inch projectile · MC-1 bomb · M47 bomb · Weteye bomb
Operations and testing
Dugway sheep incident · Edgewood Arsenal experiments · Human experimentation in the United States · MKULTRA · Operation CHASE · Operation Davy Jones' Locker · Operation Geranium · Operation LAC · Operation Red Hat · Operation Steel Box · Operation Ranch Hand · Operation Top Hat · Project 112 · Project SHAD
Facilities
Anniston Army Depot · Anniston Chemical Activity · Blue Grass Army Depot · Deseret Chemical Depot · Edgewood Chemical Activity · Hawthorne Army Depot · Johnston Atoll Chemical Agent Disposal System · Newport Chemical Depot · Pine Bluff Chemical Activity · Pueblo Chemical Depot · Tooele Chemical Agent Disposal Facility · Umatilla Chemical Depot
Units and formations
1st Gas Regiment · U.S. Army Chemical Corps · Chemical mortar battalion
Equipment
Chemical Agent Identification Set · M93 Fox · MOPP · People sniffer
Related topics
Al-Shifa pharmaceutical factory · Chlorine bombings in Iraq · Herbicidal warfare · List of topics · Poison gas in World War I · Tyler poison gas plot
Σάββατο 30 Απριλίου 2011
Τετάρτη 27 Απριλίου 2011
Τρίτη 26 Απριλίου 2011
Δευτέρα 25 Απριλίου 2011
yes were at tweny again but mus bring woof for the worst dais!
And they were annoyed.
They came back. At first in twos and threes, but finally the entire team descended on him and his code to find the bugs they simply knew must be there, all to no avail. So our programmer was happy, content, confident, and above all, smug.
So the day came when the hardware was to be unveiled and demonstrated to the world. This sort of event was always a big one. "New Hardware" was a big deal, and duly trumpeted.
Then, at the last minute before the demonstration began, a member of the Black Team hurried up to the console and began frantically typing in commands. Our programmer was confident - he knew the code was perfect. It was proven and tested.
Nothing could go wrong.
He wasn't even perturbed when the tape started spinning at full speed and running right to the end. It stopped before the end, as he knew it would. It was safe, it was working, it was perfect.
The tape then started to rewind at full speed, but that wasn't a problem either. Again, it stopped just short of the end. No problem.
Again and again the tape ran all the way to the end, then all the way to the start. Again and again it stopped within tolerances. Our programmer smirked, knowing the Black Team were beaten.
And then he saw it. The cabinet had started to build up a gentle, rocking motion. And it was growing. What could be happening?
The Black Team had found the fundamental frequency at which the cabinet would rock, and had programmed the tape to resonate. In mounting horror, matching the mounting amplitude, the programmer watch as the cabinet at first subtly, then clearly, and finally unmistakably began rocking ever more violently, until finally, inevitably, it fell over.
In front of the World's press.
History doesn't relate what happened to the programmer, or to the product. Despite the tale being utterly believable, I've been able to find no record of it. The greybeard who told me the story has moved on to a place where I can no longer ask questions, and so I'm left with what might just be a tall tale.
Surely there would survive some report of this event, some record, somewhere.
Do you have a copy?
Κυριακή 24 Απριλίου 2011
Kaksi suurta silkkiuikkua sulassa
ei kun telkkää..siis
very near .. Now Playing: Boccherini - String Quintet, Op. 11, no.6 - L'Uccelleria (2/5)
paksu ampiainen katselee neilikoita ja tulppaaneja terassilla Now Playing: Back to the House-TITO AND TARANTULA-XAVIZUL'S GROUP
very near .. Now Playing: Boccherini - String Quintet, Op. 11, no.6 - L'Uccelleria (2/5)
paksu ampiainen katselee neilikoita ja tulppaaneja terassilla Now Playing: Back to the House-TITO AND TARANTULA-XAVIZUL'S GROUP
Σάββατο 23 Απριλίου 2011
Παρασκευή 22 Απριλίου 2011
Πέμπτη 21 Απριλίου 2011
Παρασκευή 15 Απριλίου 2011
Τρίτη 12 Απριλίου 2011
http://www.helsinki.fi/peirce/MC/
http://translate.google.com/?hl=el&tab=wT#fi|hu|kev%C3%A4t morning tsoureki with pasha http://www.helsinki.fi/peirce/MC/
Κυριακή 10 Απριλίου 2011
Appreciate your sweet retweets - thank you! ◠ᴥ◠ @prunedaler @JackieYunTweets talitintti viherpeippo punatulkku viherpeippo västärakki Hovi on hallitsijan (historiallisesti myös korkeiden aatelisten tai kirkkoruhtinaiden) asunto, tilukset ja muu lähiympäristö sekä siihen kuuluva henkilökunta.[1] Hovissa sen haltija, teki päätöksensä ja vietti siellä aikaa. Hovit ovat tärkeitä kulttuurillisia ja poliittisia keskuksia. Hovit on useimmiten rakennettu palatsiin tai linnaan, mutta mahdollisesti myös kartanoon tai muuhun suureen rakennukseen. Renessanssin aikaan hovit kehittyivät enemmän kulttuurilliseen suuntaan. Tällöin kuninkaalliset, ruhtinaat ja muut aateliset ja rikkaat kiinnostuivat taiteesta, varsinkin antiikkisesta ja keräsivät suuret kokoelmat hoveihinsa.
Σάββατο 9 Απριλίου 2011
Πέμπτη 7 Απριλίου 2011
Παρασκευή 1 Απριλίου 2011
Τετάρτη 30 Μαρτίου 2011
nousta ratkaisevasti huhtikuussa 1918 Tampereen antautumisen jälkeen. Vielä maaliskuun puolivälissä oli vankeja valkoisilla vain 5000 venäläistä sotilasta ja 4000 punaista. Sodan päättyessä vankien lukumäärä oli jo noin 80000. Osa vapautettiin välittömästi ja kesäkuun alussa vankien määrä oli 74000. Vankien määrä väheni nopeaan tahtiin ja jo syyskuun alussa heitä oli enää 27000. Sodan aikana tai melko pian sen jälkeen valkoiset vangitsivat yhteensä 7881 venäläistä sotilasta.
Sodan aikana venäläisiä vankeja kuljetettiin rajan yli, mutta helmi-maaliskuussa tämä lopetettiin vastavetona Venäjällä tapahtuneisiin suomalaisten vangitsemisiin, sekä pelkoon siitä, että vapautetut venäläiset liittyisivät Suomen punaisiin. Tätä ennen ehdittiin kuljettaa noin 3300 venäläistä, joten vankileireihin jäi vajaat 5000 venäläistä. Sodan aikana kertyi vielä muutamia satoja lisää. Sodan jälkeen vangit laivattiin pääosin Helsingin kautta Venäjälle.
Sodan aikana oli lukuisia pieniä vankileirejä, joita taistelujen päätyttyä keskitettiin muutamiin suuriin leireihin. Näitä perustettiin usein entisille venäläisen sotaväen kasarmialueille. Kesäkuun alussa leirejä oli 26, mutta heinäkuun puolivälissä enää 15. Keskityksen tarkoituksena oli pyrkiä edistämään valtiorikosoikeudenkäyntejä. Suurimpia ja tunnetuimpia vankileirejä olivat Helsinki, Hämeenlinna, Lahti ja Viipuri, joissa kaikissa oli yli 10000 vankia. Myös hieman alle 10000 vangin leireistä kuuluisaksi tuli Tammisaari, joka tunnettiin sittemmin myös "Tammisaaren yliopistona". Tämä aloitti aina 1940-luvulle asti kestäneen poliittisten pakkotyövankien vaiheen.
Vankileireillä ei ollut ainoastaan miehiä, vaan joukossa oli myös runsaasti naisia. Aseelliseen toimintaan osallistuneita ja miesten vaatteissa esiintyitä myös teloitettiin. Naisvankeja arvioidaan olleen noin 5000 ja myöhemmin heidät pyrittiin keskittämään pääasiassa Helsinkiin Santahaminaan ja Hämeenlinnaan. Maaliskuun puolivälissä Vaasan senaatti ja ylipäällikkö perustivat väliaikaisen vankeinhoitohallituksen. Armeija otti vastatakseen punavangeista, johon vankilaviranomaisten resurssit eivät olisi riittäneet. Vankilalaitos ei olisi kyennyt majoittamaan ja vartioimaan näin suurta vankimäärää.
Senaatin omaksuma linja oli, että kaikki punaiset tuomittaisiin laillisissa oikeusistuimissa lain määräämiin rangaistuksiin. Suuren vankimäärän tutkiminen ja oikeudellinen käsittely oli kuitenkin varsin hidasta ja vankileiriolot olivat kurjat. Vangit elivät ahtaissa oloissa. Muonitus ja terveystilanne leireillä oli heikko. Vaikka monesti kuolinsyyksi kirjattiin jokin sairaus, oli todellinen syy usein nälkä. Pelonaiheena leireillä oli myös terrori ja mielivaltaiset teloitukset. Kevääseen 1919 mennessä kuoli vankileireillä noin 12500 punaista. Tästä määrästä vain noin 500 kuoli kulkutauteihin, joista isorokko oli tuhoisin. Kuolleisuus leireillä oli suurinta heti kesän alkukuukausina. Kesäkuussa kuoli noin 2400 vankia. Heinäkuussa, jolloin kuolleisuus oli suurinta, heitä kuoli noin 4700, mutta elokuussa enää vain noin 1900 punaista vankia. Kuolleisuuden laskuun vaikutti ruokatilanteen kohentuminen sekä tutkinnan aikana hallinnollisella päätöksellä "vähimmin syyllisten" päästäminen kotiin. Heitä oli kesäkuussa noin 6500 ja heinäkuussa noin 15000. Vankileirien yleinen kuolleisuusprosentti oli noin 16 %. Pahimmilla leireillä se oli huomattavasti tätä korkeampi, kuten Tammisaaressa 30,5% ja Lappeenrannassa 22,1%. Vaikka olot kansalaissodan runtelemassa Suomessa olivat kauttaaltaankin huonot, oli vankien kuolleisuus myös pitkälti seurausta sisällissodan aiheuttamasta vihasta ja terrorista. Vankeja ei pidetty samassa asemassa kuin muita kansalaisia mm. ruokahuollossa, ja heille jopa kiellettiin lähettämästä ruokapaketteja.
Sodan aikana venäläisiä vankeja kuljetettiin rajan yli, mutta helmi-maaliskuussa tämä lopetettiin vastavetona Venäjällä tapahtuneisiin suomalaisten vangitsemisiin, sekä pelkoon siitä, että vapautetut venäläiset liittyisivät Suomen punaisiin. Tätä ennen ehdittiin kuljettaa noin 3300 venäläistä, joten vankileireihin jäi vajaat 5000 venäläistä. Sodan aikana kertyi vielä muutamia satoja lisää. Sodan jälkeen vangit laivattiin pääosin Helsingin kautta Venäjälle.
Sodan aikana oli lukuisia pieniä vankileirejä, joita taistelujen päätyttyä keskitettiin muutamiin suuriin leireihin. Näitä perustettiin usein entisille venäläisen sotaväen kasarmialueille. Kesäkuun alussa leirejä oli 26, mutta heinäkuun puolivälissä enää 15. Keskityksen tarkoituksena oli pyrkiä edistämään valtiorikosoikeudenkäyntejä. Suurimpia ja tunnetuimpia vankileirejä olivat Helsinki, Hämeenlinna, Lahti ja Viipuri, joissa kaikissa oli yli 10000 vankia. Myös hieman alle 10000 vangin leireistä kuuluisaksi tuli Tammisaari, joka tunnettiin sittemmin myös "Tammisaaren yliopistona". Tämä aloitti aina 1940-luvulle asti kestäneen poliittisten pakkotyövankien vaiheen.
Vankileireillä ei ollut ainoastaan miehiä, vaan joukossa oli myös runsaasti naisia. Aseelliseen toimintaan osallistuneita ja miesten vaatteissa esiintyitä myös teloitettiin. Naisvankeja arvioidaan olleen noin 5000 ja myöhemmin heidät pyrittiin keskittämään pääasiassa Helsinkiin Santahaminaan ja Hämeenlinnaan. Maaliskuun puolivälissä Vaasan senaatti ja ylipäällikkö perustivat väliaikaisen vankeinhoitohallituksen. Armeija otti vastatakseen punavangeista, johon vankilaviranomaisten resurssit eivät olisi riittäneet. Vankilalaitos ei olisi kyennyt majoittamaan ja vartioimaan näin suurta vankimäärää.
Senaatin omaksuma linja oli, että kaikki punaiset tuomittaisiin laillisissa oikeusistuimissa lain määräämiin rangaistuksiin. Suuren vankimäärän tutkiminen ja oikeudellinen käsittely oli kuitenkin varsin hidasta ja vankileiriolot olivat kurjat. Vangit elivät ahtaissa oloissa. Muonitus ja terveystilanne leireillä oli heikko. Vaikka monesti kuolinsyyksi kirjattiin jokin sairaus, oli todellinen syy usein nälkä. Pelonaiheena leireillä oli myös terrori ja mielivaltaiset teloitukset. Kevääseen 1919 mennessä kuoli vankileireillä noin 12500 punaista. Tästä määrästä vain noin 500 kuoli kulkutauteihin, joista isorokko oli tuhoisin. Kuolleisuus leireillä oli suurinta heti kesän alkukuukausina. Kesäkuussa kuoli noin 2400 vankia. Heinäkuussa, jolloin kuolleisuus oli suurinta, heitä kuoli noin 4700, mutta elokuussa enää vain noin 1900 punaista vankia. Kuolleisuuden laskuun vaikutti ruokatilanteen kohentuminen sekä tutkinnan aikana hallinnollisella päätöksellä "vähimmin syyllisten" päästäminen kotiin. Heitä oli kesäkuussa noin 6500 ja heinäkuussa noin 15000. Vankileirien yleinen kuolleisuusprosentti oli noin 16 %. Pahimmilla leireillä se oli huomattavasti tätä korkeampi, kuten Tammisaaressa 30,5% ja Lappeenrannassa 22,1%. Vaikka olot kansalaissodan runtelemassa Suomessa olivat kauttaaltaankin huonot, oli vankien kuolleisuus myös pitkälti seurausta sisällissodan aiheuttamasta vihasta ja terrorista. Vankeja ei pidetty samassa asemassa kuin muita kansalaisia mm. ruokahuollossa, ja heille jopa kiellettiin lähettämästä ruokapaketteja.
Κυριακή 20 Μαρτίου 2011
Τετάρτη 23 Φεβρουαρίου 2011
What may be the most ambitious underground city ever constructed is currently taking shape below Helsinki, Finland. A series of subterranean complexes house stuff that would otherwise take up valuable space in the metropolitan communities above ground -- data centers, energy infrastructure, parking structures, and heating facilities. Not only does this leave room up top to more efficiently and pleasantly develop walkable city neighborhoods, but the cooler temperatures help save energy on the industrial operations:http://tumblr.com/x2p1qzbayv
"The world's greenest data center lies 30 meters below the ground surface of a cathedral in Helsinki, Finland," the Huffington Post reports. "The underground green data center cuts down on energy consumption by cooling their computers with sea water, and using the excess heat to warm Helsinki homes. Normally, nearly half of the energy used in data centers goes towards cooling down the computers."
According to CNN, Helsinki is the first city to attempt constructing a subterranean component to its city on such a large scale. As illustrated in the video, Helsinki is especially suited for the undertaking, thanks to the exceptionally strong bedrock on which the city sits.
It's a pretty fascinating project, and certainly a good way to maximize space and efficiency. Now we just have to do something about all that coal ...
"The world's greenest data center lies 30 meters below the ground surface of a cathedral in Helsinki, Finland," the Huffington Post reports. "The underground green data center cuts down on energy consumption by cooling their computers with sea water, and using the excess heat to warm Helsinki homes. Normally, nearly half of the energy used in data centers goes towards cooling down the computers."
According to CNN, Helsinki is the first city to attempt constructing a subterranean component to its city on such a large scale. As illustrated in the video, Helsinki is especially suited for the undertaking, thanks to the exceptionally strong bedrock on which the city sits.
It's a pretty fascinating project, and certainly a good way to maximize space and efficiency. Now we just have to do something about all that coal ...
Τρίτη 22 Φεβρουαρίου 2011
Εγγραφή σε:
Αναρτήσεις (Atom)