ira Hagström ‏@KiraHagstrm 9 min Huomenta! :)

kauhajoki valkoinen puu

Dining room in the palace of Yanukovych. Genuine symbol of corruption in Ukraine pic.twitter.com/ilBtxV4rEy honkanyt kelepaa ulkojäillä dominoida."Yritä nyt tehä tuommosen elämänrakastajan kanssa töitä, saatana" totesi kollegani, kun ihailin ikkunoihin kajastuvaa auringonnousua :Dtaide koti katselen sita

Sevastopol will fight Nazism, and is against Euromaidan.

Yhteiskuntaa ja sosiaalista toimintaa kuvaava artikulaation käsite Matti Kortesoja Kirjoittaja on sosiologian tohtoriopiskelija ja Alustan! toimittaja Julkaistu 25.02.2014 "Marxismin ja strukturalismin uudelleenarvioinnin myötä huomio kiinnittyi yhteiskunnallisista rakenteista sosiaaliseen toimintaan ja kieleen artikulaationa. Tämä osoittaa muutoksen ajattelutavoissa, joissa kieltä alettiin korostaa sosiaalisena toimintana." Alustus! Käsitteellisten metaforien tutkimus on tärkeää yhteiskunta- ja kulttuuritieteissä vallitsevien ajattelu- ja toimintatapojen kuvaamiseksi ja niiden analysoimiseksi. Käsitteelliset metaforat kuten artikulaation käsite eivät ole vain teoreettisia ja analyyttisiä työkaluja, vaan ne luovat perustan koko yhteiskuntaa ja sosiaalista toimintaa käsittelevän tiedon rakentumiseksi. Tämä johtuu siitä, että ne tekevät abstrakteista yhteiskuntaa ja sosiaalista toimintaa koskevista käsitteistä ja ajatuksista konkreettisempia kääntämällä ne yhden järjestelmän tai diskurssin kielestä toiseen. Alustuksessani tarkastelen yhteiskuntaa ja sosiaalista toimintaa kuvaavia käsitteellisiä metaforia artikulaation käsitteen kautta, joka viittaa ensimmäisessä ranskankielen sanakirjassa (1694) ensin kahden luun väliseen yhteyteen eli niveleen ja tämän jälkeen sanojen selkeään ääntämiseen. Nykyisessä Oxford English Dictionaryssä artikulaation kaksoismerkitys anatomisena sekä puheentuottamiseen liittyvänä ilmauksena on säilynyt, mutta se saa useita lisämäärityksiä. Nykyisin artikulaation käsitettä käytetään laajalti akateemisissa keskusteluissa, mutta sen merkitys on kuitenkin muuttunut, mikä viittaa muutoksiin paitsi käsitteen käyttötavoissa myös laajemmin yhteiskunta- ja kulttuuritieteellisissä ajattelutavoissa. Esimerkiksi sosiologi Richard Harvey Brown (1977/1989) väittää, että klassisessa sosiologiassa on olemassa viisi perustavaa juurimetaforaa, joiden pohjalta käsitykset yhteiskunnasta ja sosiaalisesta toiminnasta rakentuvat. Nämä Brownin mainitsemat metaforat ovat: yhteiskunta organismina tai koneena sekä sosiaalinen toiminta kielenä, draamana tai pelinä. Suhteessa näihin juurimetaforiin osoitan, miten artikulaation käsite muuttuu käytännöksi, jonka turvin yhteiskunnallisia ja poliittisia kytköksiä muodostetaan käytännössä. Tämä käänne perustuu strukturalistisessa kielitieteessä esitetylle ajatukselle sosiaalisesta toiminnasta kielenä ja kielestä artikulaation alueena, jolla asioiden välille luodaan sopimuksenvaraisesti yhteyksiä ja eroja (Saussure 1916/1966). Ennen strukturalistista ja marxilaista ajattelua artikulaation käsite oli esimerkiksi poliittisessa filosofiassa käytetty anatominen metafora, minkä kautta yhteiskunta nähtiin mekanistisesti jäsentyneenä kokonaisuutena, joka on organisoitu ihmisten mielivaltaa vastaan, kuten Thomas Hobbesin (1651) kuvailema Leviathan (kuvassa). Kuva: Josh Petersen (Creative Commons) Yhteiskunta organismina tai mekanismina Aloitan Karl Marxin käsityksestä yhteiskunnallisesta rakenteesta jäsentyneenä kokonaisuutena: "Porvarillinen yhteiskunta on tuotannon kehittynein ja monipuolisin historiallinen organisaatio. Tämän vuoksi sen suhteita ilmaisevat kategoriat, sen organisaation [Gliederung] ymmärtäminen auttavat samalla ymmärtämään organisaatiota [Gliederung] ja tuotantosuhteita kaikissa aikansa eläneissä yhteiskuntamuodoissa, joiden jäänteistä ja elementeistä porvarillinen yhteiskunta rakentuu." (Marx, 1975. “Grundrissen” johdanto eli yleisjohdatus vuosien 1857–1858 taloustieteellisiin käsikirjoituksiin). Tämä katkelma on lähtöisin ”Grundrissen” (engl. 1973) johdannosta, jota voi pitää myös Pääoma-teoksen alustavana metodologisena suunnitelmana. Siinä Gliederung (ks. lisää Weber 1994) on anatominen metafora. Se tulee saksankielen sanasta Glied eli jäsen tai elin, joka on käännetty tässä yhteydessä organisaatioksi. ”Porvarillinen yhteiskunta”, josta Marx oli kiinnostunut, käsitetään näin ollen ikään kuin organismina tai monimutkaisesti jäsentyneenä kokonaisuutena, joka on kehittyneempi kuin sen aiemmat tai jo ”aikansa eläneet” muodot. Marxin mukaan se eroaa muista yhteiskuntamuodoista siten, että se on tuotannon kehittynein ja monipuolisin muoto, joka on rakentunut edellisten yhteiskuntamuotojen ”jäänteistä ja elementeistä”. Tämä tarkoittaa myös sitä, että sen orastavat ja vallitseviksi muuttuneet elementit voidaan vielä jonain päivänä nähdä vanhentuneina. Evolutionistisen näkemyksensä vuoksi porvarillisen yhteiskunnan monimutkaisia suhteita ilmaisevat kategoriat, kuten Gliederung, auttavat Marxin mielestä ymmärtämään menneitä yhteiskunnallisia organisaatioita ja tuotantosuhteita sekä näiden mekanistisia lainalaisuuksia, jotka voidaan myös empiirisesti todeta. Marx käsitti porvarillisen yhteiskunnan organisoituna kokonaisuutena, joka uusintaa itsensä kapitalistisen tuotantotavan kautta. Grundrissen käännösten ilmestyessä 1960–70-luvulla talousantropologiassa ja sen niin kutsutussa ”artikulaatiokoulukunnassa” kiisteltiin tuotantotapojen artikulaatiosta, eli siitä voiko kapitalistinen tuotantotapa olla olemassa muiden tuotantotapojen kanssa ja miten tämä tapahtuu käytännössä esimerkiksi Ranskan entisissä siirtomaissa. Tätä keskustelua käytiin myös Economy & Society -lehden ensimmäisten vuosikertojen sivuilla. Mielestäni keskustelu tuotantotapojen artikulaatiosta ei koske vain poliittista kansantaloustiedettä ja talousantropologiaa, vaan strukturalistisessa ja marxilaisessa ajattelussa tapahtuvaa kulttuurintutkimuksellista muutosta, jolloin luokkataistelun ohelle nousevat myös sukupuoli- ja rotukysymykset. Kulttuurintutkija Stuart Hall omaksui artikulaation käsitteen politiikantutkija Ernesto Laclaulta (1977) yhteiskunnallisiin ja poliittisiin liikkeisiin liittyvistä uusvasemmistolaisista keskusteluista, joita käytiin Antonio Gramscin (1929–35, suom. 1979) sekä Louis Alhusserin (1964–1975, suom. 1984) ja hänen kollegoidensa esittämien strukturalistismarxilaisten uudelleenluentojen pohjalta vielä vuosisata Marxin taloustieteellisten käsikirjoitusten jälkeen. Marxismin ja strukturalismin uudelleenarvioinnin myötä huomio kiinnittyi yhteiskunnallisista rakenteista ja niiden piilevistä mekanismeista sosiaaliseen toimintaan ja kieleen artikulaationa. Tämä osoittaa muutoksen ajattelutavoissa, joissa kieltä ja sen rakenteita alettiin korostaa sosiaalisena toimintana luonnontieteiden joustamattomien käsitteellisten metaforien sijaan. Alkuperäinen kuva: Marxism´s last stand? JD Lasica (Creative Commons) Sosiaalinen toiminta kielenä, draamana tai pelinä "Artikulaation käytäntö (. . .) muodostuu solmukohtien rakentamisesta, jotka kiinnittävät osittain merkityksen; ja tämän kiinnittymisen osittainen luonne johtuu sosiaalisen avoimuudesta, joka puolestaan on seurausta jatkuvasta diskurssien ylivirrasta rajattomalla diskursiivisen alalla.” (Laclau & Mouffe, 1985. Hegemony and Socialist Strategy. 2001, 113). Tämä sitaatti on peräisin Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen työstä, joka on kirjoitettu 1980-luvun puolivälissä. Nämä jälkistrukturalistista diskurssiteoriaa ja poliittista analyysia edustavat ajattelijat ottavat kriittisen etäisyyden strukturalistiseen ja marxilaiseen paradigmaan. Lacanilaisen diskurssiteorian termein Laclau ja Mouffe väittävät, että artikulaation käytäntö muodostuu niin kutsuttujen solmukohtien rakentamisesta, jotka kiinnittävät tilapäisesti merkityksen. Tämä kiinnittymisprosessin vaillinaisuus johtuu yhteiskunnallisen avoimuudesta, joka on seurausta siitä, että diskursiivisella ei ole rajoja. Näin ollen merkitsijät kelluvat ja ne saavat eri merkityksiä eri konteksteissa kunnes ne artikuloidaan toisiin merkitsijöihin solmukohtien avulla. Esimerkiksi poliittiset ideologiat kuten kommunismi ja liberalismi ovat tällaisia solmukohtia, joiden turvin merkitsijöitä kuten vapaus, demokratia ja valtio voidaan liittää tai jättää liittämättä yhteen. Toisin sanoen artikulaatio nähdään diskursiivisena käytäntönä, jonka turvin merkitseviä elementtejä voidaan tilapäisesti yhteenliittää tai purkaa siten, että muodostetaan uusia merkityksiä. Otettaessa huomioon, että tilapäisten merkitysten muodostaminen on aivan olennaista kyvyllemme toimia yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä, voidaan todeta, että kielelle erojen järjestelmänä, jonka turvin merkityksiä muodostetaan käytännössä, annetaan yhteiskunta- ja kulttuuritieteissä aivan erityinen painoarvo. Käsitys sosiaalisesta toiminnasta kielenä voi tosin johtaa ongelmiin. Yhteiskuntateorian valossa erityisen ongelmallista on Laclaun ja Mouffen olettamus, jonka mukaan yhteiskuntaa ei ole olemassa; ei ainakaan siinä mielessä, missä Marx sen esitti. Kritisoidessaan Laclaun ja Mouffen käsitystä artikulaatiosta Stuart Hall (1992, 374) puhuu Lawrence Grossbergin haastattelemana reduktionismin ongelmasta. Reduktionismissa ylöspäin, esimerkiksi Laclaun ja Mouffen ajattelussa, yhteiskunta tiivistetään sitä koskeviin keskusteluihin. Näin sinänsä hyödyllinen metafora, jonka turvin sosiaalinen toiminta nähdään operoivan kielen kaltaisesti, voi supistua väitteeksi, jonka mukaan yhteiskunta on yhtä kuin kieli. Väittäisin Hallin tapaan, että tämä on erittäin radikaali tiivistymä otettaessa metafora kirjaimellisesti. Artikulaatio käsitteellisenä metaforana voi olla kuitenkin keino välttää reduktionismia (ks. esim. Slack 1996) kiinnitettäessä huomio asioiden välisiin suhteisiin ja siihen, miten käytännössä asioiden välille muodostetaan yhteyksiä ja eroja. Hall (1992, 368–372) kuvaileekin käyttävänsä artikulaation käsitettä aina kuin mahdollista, sillä se on: (. . .) "yhteennivellys, joka tiettyjen ehtojen vallitessa, voi tehdä kahdesta alkeisosasta ykseyden. Tämä kytkeytymä ei ole kaiken aikaa välttämätön, determinoitu, ehdoton eikä olennainen. Onkin kysyttävä missä oloissa liitos voidaan tehdä tai pakottaa voimaan. (. . .) Siten juuri artikulaatio, ei-väIttämätön linkki (. . .) käynnistää tapahtumakulun, jossa historian näyttämölle syntyy uusi yhteiskunnallinen ja poliittinen asema, uusi yhteiskunnallis-poliittisten subjektien joukko." (Stuart Hallin haastattelu ”Postmodernista ja artikulaatiosta” teoksessa Kulttuurin ja politiikan murroksia, suom. 1992). Hallin strukturalistismarxilaisessa lähestymistavassa yhteiskunta ja sosiaalinen toiminta käsitetään monimutkaisesti jäsentyneenä artikuloituneena kokonaisuutena, jonka osat kuten poliittinen ja taloudellinen eivät ole identtisiä toistensa kanssa. Esimerkiksi Hallin analysoimassa thatcherismissa hyvin erilaisia ideologian alkeisosia artikuloitiin menestyksekkäästi yhteen sillä seurauksella, että se puhutteli ihmisiä ja muuttui yhteiskunnallisesti vaikuttavaksi voimaksi, mitä ei voi selittää vain yhteiskunnan taloudellisilla olosuhteilla tai poliittisella välinpitämättömyydellä ja haluttomuudella. Lähestymistapaa voi käyttää myös niin kutsutun ekonomismin kritiikkiin. Ekonomismilla tarkoitan ajattelutapaa, jossa marxilaisittain sanottuna yhteiskunnan poliittiset ja ideologiset rakenteet palautetaan talouden perustalle, mikä on reduktionismia alaspäin. Tämä on tyypillistä ajattelulle, jossa yhteiskunta jäsentyy jonkin tietyn yksittäisen ristiriidan kuten palkkatyön ja pääoman välillä, mistä voi pyrkiä eroon tutkimalla ristiriitojen rakentumista ja niiden kasautumista kielen kaltaisena sosiaalisena toimintana. Toivottavasti opimme tästä alustuksesta sen, että käsitteellisiin metaforiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä rakennamme käsityksiämme yhteiskunnasta ja sosiaalisesta toiminnasta kielen kautta – halusimme sitä tai emme! Tämä alustus on omistettu Stuart Hallin muistolle. David Morleyn ja Bill Schwarzin kirjoittama Stuart Hallin muistokirjoitus The Guardianissa. Kirjallisuus: Althusser, Louis (1984). Ideologiset valtiokoneistot. Helsinki & Tampere: Kansankulttuuri & Vastapaino. Brown, Richard Harvey (1989). A Poetic for Sociology: Toward a Logic of Discovery for the Human Sciences. Cambridge & New York: Cambridge University Press. Gramsci, Antonio (1979). Vankilavihkot – valikoima 1. Helsinki: Kansankulttuuri. Hall, Stuart (1992). Kulttuurin ja politiikan murroksia. Tampere: Vastapaino. Laclau, Ernesto (1977). Politics and Ideology in Marxist Theory: Capitalism, Fascism, Populism. London: Verso. Laclau, Ernesto; Chantal Mouffe (2001). Hegemony and Socialist Strategy. Towards a Radical Democratic Politics. London & New York: Verso. Marx, Karl (1975). “Grundrissen" johdanto eli yleisjohdatus vuosien 1857-1858 taloustieteellisiin käsikirjoituksiin. Helsinki: Kansankulttuuri. Saussure, Ferdinand de (1966). Course in General Linguistics. New York: McGraw-Hill. Slack, Jennifer Daryl (1996). The Theory and Method of Articulation in Cultural Studies in Stuart Hall: Critical Dialogues in Cultural Studies. London: Routledge: 113–129. Weber, Thomas (1994). Artikulation, Gliederung. Historisch-Kritische Wörterbuch des Marxismus. Vol. 1. Hamburg: Argument-Verlag: 613–628.

Heini Taikatuuli ‏@HeiniTainaTuuli 2. helmikuuta @Syntti Piilota keskustelu Vastaa Uudelleentwiittaa Suosikki Lisää UUDELLEENTWIITTAUS 1 SUOSIKIT 4 Vesa BergmanOlaviHenri LavikainenSuomen Poika 2.0.1 22.26 - 2. helmikuuta 2014 · Tiedot Twiitin teksti Vastaa @HeiniTainaTuuli @Syntti Hylkää Kuva näytetään linkkinä Heini Taikatuuli ‏@HeiniTainaTuuli 2. helmikuuta @Syntti No ei naurata! Vastaa Uudelleentwiittaa Suosikki Lisää Laajenna Suomen Poika 2.0.1 ‏@Syntti 2. helmikuuta .@HeiniTainaTuuli Mä häkellyin sun vastauksen nerokkuudesta #ihailua Vastaa Uudelleentwiittaa Suosikki Lisää Laajenna Heini Taikatuuli ‏@HeiniTainaTuuli 2. helmikuuta @Syntti Mä tiedän, hani. Sulle olis ihan liikaa, jos oikeesti kirjottaisin jotain. Vastaa Uudelleentwiittaa Suosikki Lisää Laajenna Heini Taikatuuli ‏@HeiniTainaTuuli 2. helmikuuta @Syntti Enkä toudellakaan kerro, mitä olin sanomassa, koska ilkeilet mulle! Vastaa Uudelleentwiittaa Suosikki Lisää Laajenna Heini Taikatuuli ‏@HeiniTainaTuuli 2. helmikuuta @Syntti Ja nää keltanaamat

@LLHelsinki: Teemu Selänne: we decided we don't need coaches for team meeting today. We'll play for each other."

jos mahtuis laatikkoon

chech-in paradiseGoogle Analytics Academy: analytiikkaosaamista ilmaiseksi: http://wp.me/p3utZI-3R käyttäjältä @mikkorindell

3DKolehti ‏@3DKolehti 4. tammikuuta Pieksämäki-tampere välillä ei kauheasti matkustajia http://fb.me/2ihoSeCwo Marissa Mehr (s. 1987) sijoittaa esikoisromaaninsa kiinnostavasti Venäjälle, tarkemmin sanoen vuosiin 1993–1994.Talousguru-kilpailun loppukilpailuun valituille voidaan hakemuksesta myöntää Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan opiskelupaikka taloustieteeseen ilman valintakoetta. iluun päässeillä on myös mahdollisuus saada Svenska handelshögskolanissa Helsingissä.

Olympialaishuumaa voi nyt kokea myös kirkossa. Helsingin Pakilassa sijaitsevassa Hyvän Paimenen kirkossa katsotaan jääkiekkoa lauantaina 22. helmikuuta

ents perjantai?pitää olla evidenssiä onnistumisista sekä tausta, tavoitteet ja toimintatavat vaivattomasti tarkistettavissa

rask m' rakastan sua

Мой телефон 89099771302

John Jacob Astor, with the enthusiastic support of Thomas Jefferson, to establish America’s first colony on the wild and unclaimed Northwest Coast—the Pacific equivalent of the Jamestown or PlymouthIhan huikeeta että Suomi palasi voittojen tielle ja vielä hiihdossa!!! #sotshi Suomen Poika 2.0.1 ‏@Syntti 26 min MIKKEEEEEE UIJUIJUIJUI VENÄJÄLLÄ LÖYSÄT LAHKEESSA!!!!! 27 min SUOMI!!!!!!!! ‏@Syntti 28 min JAUHOJÄRRRRRRRVIIIIII!!!!!!! 28 min IIIIIIIIVOOOOOOO 28 min KULTAAAAAAAAA 28 min JUUUUUUUIUIIUIIUUUIUU Suomen Poika 2.0.1 ‏@Syntti 1 t @JStenroos paljon peli? Näytä keskustelu Vastaa Uudelleentwiittaa Suosikki Lisää Suomen Poika 2.0.1 ‏@Syntti 1 t Vitun äpärät ei kukaan kertonu että on päiväpeli. Twiittaa kaatopaikalta

burning question _

noooo luckyÖD#JälkimodernienSubjektienTörmäys

Mä kerroin just mun mutsille sen sun twiittis kunse luki lehdestä

Parast ku saa uuden tavis-seuraajan jota ei ite vielä seurannu ni riemuiten saa seurata takas!Häikäisevää taktikointia IivoltaKoulukirjoista on tullut kovaa politiikkaa Unkarissa:Napero on ollut hereillä sängyssään jo yli 45 min. Kuuluu vaan jotain muminaa ja sepitystä. :D Päivi ‏@vipatus 58 min Kun miehen laittaa kauppaan kauppalapun kanssa, niin mitä hän tuo? Ei enempää eikä vähempää kuin mitä lapussa on.There are such a lot of things that have no place in summer and autumn and spring. Everything that’s a little shy and a little rum. Some kinds of night animals and people that don’t fit in with others and that nobody really believes in. They keep out of the way all the year. And then when everything’s quiet and white and the nights are long and most people are asleep—then they appear.

Suomen kesätapahtumien 2014 hauskin juttu? Nakukymppi 13.6.2014 kello 19.30 - Padasjoki, Vesijaon kylä. Lähteenä Na turistiliitto ry. #kesä

mitein paras maamaailmasa on häviämisen kulttuuri_taa ruotsalaisille sellasen tukkapöllyn koko kansan puolesta! Laajenna Vastaa Uudelleentwiittaa Suosikki Lisää ‏@JukkaAxelson 11 min @Syntti Jospa koko kansa hoitaisi itse omat tekemisensä,Igor ‏@rwbars 2 min Смотрю женский хоккей на сайте первого канала, а с ТВ слушаю комментаторов мужского хоккея! eikä ulkoistaisi itseään ja tekemisiään urheilijoille.a Antti 2.0 ‏@Syntti 10 min @JukkaAxelson Hyppää kynttilään. Minähän eläydyn jos haluan vaikka koko kansan puolesta. Vastaa Uudelleentwiittaa Suosikki Lisää Laajenna Jukka Axelson ‏@JukkaAxelson 9 min @Syntti Et mun puolesta. Pienennä Vastaa Uudelleentwiittaa Suosikki Lisää 13.19 - 15. helmikuuta 2014 · Tiedot Antti 2.0 ‏@Syntti 7 min @JukkaAxelson Koita estää.

Κι εμείς ερωτευτήκαμε αλλά δεν κανά ματς έχει;

TUTOn kannattajaryhmä Rebels Кокуяма ‏@Kokuyama 26 min Еееее Дацюк 1-0 Laajenna Vastaa Uudelleentwiittaa Suosikki Lisää Santtu Elkki ‏@santtuwa 26 min Datsjuk ja pum pum pum. 1-0.

The temperature across Canada just rose two degrees, as the entire country exhaled at the exact same time.@NyyperiSeO Ota täst ny selvää miatä puhutaan. Päättymätön lataus"renkula" Laajenna Vastaa Uudelleentwiittaa Suosikki Lisää Marcus Petäjä ‏ 2 min @Syntti @NyyperiSeO Nimenomaan. En mä muosta edes edellistä twiittiäni.

is a traditional title of persons of the Spanish nobility or gentry

la vieraili kaksi “sukupolvensa ääntä”, Anu Silfverberg ja Antti Nylén. Muutamassa vuodessa heidän tekstinsä ovat nousseet kulttuurikeskustelun polttopisteiksi. Esseebuumista on puhuttu viitisen vuotta, - See more at: http://www.luutii.ma-pe.net/essee-voi-paksusti/#sthash.53Eh2Efr.dpuf Nyt on käynyt niin,että Erkka on onnistunut myymään nopeutetun ja aktiivisen Meidän Pelin NHL-pelaajille

Nyt taas sovitaan samaan tuoliin nukkumaan....

Ihme ettei tuosta nyt jäähyä tule!"So sexy. Uudet valkosivut ym. ym. ym. Oli pakko käydä kuolaamassa huollossa "5 sekuntia, 4 sekuntia, 3 sekuntia, 2 sekuntia, 1 sekunti, maali."sta pampuloin 'eiden ajatusten parissa ja keräilen rusettikorvien taakse hymyjä ja kosketuksia.http://www.hs.fi/ihmiset/Suomalaisopiskelijan+rakentamasta+piilopirtist%C3%A4+kiinnostuttiin+maailmalla/a1392010162221 kaivisin hakemassa luumupuun kukkia rakkaalle mut koira on pihassa

ronttitonni, bäkkivitonen ja nouskräb.

http://www.alvarmagazine.com/Living in what appears to be a matryoshka doll of days, but unsure if I'm moving deeper within, or adding layers outward.Sunnuntai alkamassaOil tankers on the Mississippi River #NOLA pic.twitter.com/YLt6SDfP9Z Nyt tais haastateltava kiroilla aika paljon. #sotshi #yle #piippiiiiiiippiiiiipNyt on äärimmäisen tiukka naisten #slopestyle finaali paikassa #sotshi. Kärkikolmikko YHDEN pisteen sisällä.Ο Ερωτας εξελίσσεται σε δυο χρόνους...Στο ¨τωρα¨ και στο ¨πολυ αργα¨..

Ρε συριζακια

Linnankatu suljetaan liikenteeltä ajoittain Turun linnan kohdalla. Sulkutilanteet kestävät huhtikuun alkuun saakka. Liikenne pysäytetään muutamaksi minuutiksi kerrallaan arkisin elokuvan teon vuoksi kello 9-21 välillä. Pysäytykset tapahtuvat Linnankadulla välillä Vallihaudankatu-Satamakatu. Pysäytykset koskevat molempia suuntia. Liikenteenpysäytysten aikana sataman suunnasta tuleville autoilijoille osoitetaan mahdollisuus kääntyä Satamakadulle ja keskustan suunnasta tuleville mahdollisuus kääntyä Vallihaudankadulle tai Nuottasaarenkadulle.

Argggghhh #slopestyle

baby spinach salad

Jury finds #NATO3 guilty of lesser charges, cleared of serious terror counts

#slopestyle huikeaa katsottavaa. Missä noitten itsesuojeluvaisto on?Η υπόθεση Θεοφίλου και οι εισβολές στα σπίτια συντρόφων έδειξαν το πραγματικό πρόσωπο της κοινωνίας κ των "προοδευτικών" ανθρωπων