Women have opened their legs but not their brains" says #Ealing 
Terve Suomeni maa ja kaikki sinitwirran viemät!
E-Karjalan Joussenos tuiskua ilmassa ja pakkasta -10.
Happy weekend to all :)Lähes kuuden kilometrin reipas lenkki lumituiskussa! Ei ollut muita Bussipysäkillä polveen asti lunta.
Kerranki sai nukkua rauhassa pitkään, harvinaista. Aamukahvit tippumaan, 2.04 jäljellä ja 5vs3 ylivoimaa 24 sekuntia.@eleht Mä meen pilkkii huomenna. Mut 364 muuta vapaata päivää saattaa olla vuodessa ;)Kun kuulin siitä, oli liian myöhä
Oli kaikki mennyt lehtien myötä
Mitä voin odottaa elämältä
Kun vuoden kuluttua pääsen täältäPariisissa on muotia järjestää illanistujaisia, missä virkataan ja siemaillaan drinksuja
En todellakaan ole mutta tää teston määrä ei oikeen tahdo mahtua näin pieneen jätkään!
"Sä kaunehin oot
Tämän taivaan alla
Tosi vaikee uskoo että säkin käytOlisi naiivia ja ylimielistä ohittaa olan kohautuksella teologinen traditio, sillä hyvin usein se muodostaa pohjan koko länsimaiselle filosofialle, niin hyvässä kuin pahassakin.tuomioja
met oneGreece+Goldman made 2 deals:1 over counter (reducing debt & 2 years grace period) and 1 under (repaying more debt) https://www.youtube.com/watch?v=QWDKK0mpDSo#t=27 …Lehtovaara ei tänään pelaa koska ei suostu laittamaan teknistä alusasua peliasusteiden alle jotenonko jatkoja? Lähden töihin.
Petotukija Erik S. Nyholmista kiersi ilkeä juoru: hänestä oli tullut Turun yliopiston dosentti sihteerin kirjoitusvirheen seurauksena.Suurpedot karhu ja susi ovat tilaston hännillä: karhulla Ruokolahden surma 1998 ja susi tappanut ihmisen Suomessa viimeksi vuonna 1881Hyvää huomenta. Lunta satoi eilen ja sataa vieläkin. Nyt sitä on lähes 3 cm. :)
Voiko tuota kutsua lumisateeksi. Hiutaleita leijuu.uonna 1881.Kanat asustavat talven varastoon rakennetussa talvipaikassa ja kesän saavat kulkea ulkona puutarhassa ja verkkotarhassa. Maukkaita munia saadaan ruokapöytään jokapäivä ja samalla hyödynnetään ruuantähteet kanoille syötäväksi. Vaikka ollaan "kana-farmareina" ihan vielä noviiseja, voin suositella tätä harrastusta kaikille ja lähiruokaa saa omasta kanalasta. :)-έχω μεταπτυχιακό & διδακτορικό,-πολύ καλά,τότε κάνε μόνο τις βεράντεςEn myöhästyny ku pari hassuu tilannetta. Mä jumalaut JUOKSIN paikalle :D
Ritarihuone 31.1. - 16.2.2014
Aatelin merkitys Suomen kehityksessä on ollut tärkeä, monet keskeiset poliittiset vaikuttajat, taiteilijat, arkkitehdit ja yhteiskunnalliset uudistajat ovat tulleet aatelissäädystä. Kannattaa mainita Suomen marsalkka vapaaherra Gustaf Mannerheim, tasavallan presidentti P.E. Svinhufvud af Qvalstad, vankeinhoidon uudistaja vapaaherratar Matilda Wrede af Elimä, suomenkielen esitaistelija vapaaherra Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen. Alexandra Gripenberg ja Adelaide Ehrnrooth olivat 1800-luvun loppupuolen naisten oikeuksia ajavan liikkeen keskeisiä vaikuttajia.
Monet taiteemme kultakauden keskeiset maalarit tulivat aateliston piiristä, kuten Albert Edelfelt, Hjalmar Munsterhjelm, Ferdinand von Wright ja Eero Järnefelt. Kirjailijoista voi mainita vapaaherra Bo Carpelanin, Solveig von Schoultzin ja musiikintutkijan Erik Tawaststjernan.
Teollisuudessa aatelin jäsenet ovat olleet mukana, mainita voi esim. Rosenlewit ja Hackmanit. Aatelin edustajia on ollut myös monissa ammateissa kuten Fabergén kultaseppä Hjalmar Armfelt. Arkkitehdeistä kannattaa mainita Karl August Wrede, Odert Sebastian Gripenberg ja Gustaf Estlander, joiden töitä voi ihailla kaikkialla maassamme.
Ritarihuoneen näyttely Keitä he olivat? - Aateli yhteiskunnan rakentajana pyrkii valottamaan näiden henkilöiden elämää ja elämäntyötä lukuisin esinein, taideteoksin ja arkistomateriaalein, joita on koottu kartanoista, yksityiskodeista ja kokoelmista. Mukana on runsaasti ainutlaatuista ja ennen näkemätöntä aineistoa.
Ritarihuoneella 31.1. - 16.2.2014, päivittäin klo 11 - 18
Sisäänpääsy: aikuiset 10€, opiskelijat ja eläkeläiset 6€, opastus 50€.
Kahvila avoinna päivittäin klo 12-18
Ryhmävaraukset ja opastukset: Eva Ehrnrooth 0400-493 783, tai tipi1946@hotmail.com
Näyttelyn aikana järjestetään aiheeseen liittyvä luentosarja. Esitelmät pidetään peräkkäin:
Tiistai 4.2 klo 18
Adeln som statsbärande elit fram till 1906, professor Henrik Meinander.
Strategier, profileringar och maktfält – adelsmannen Albert Edelfelt i tiden, fil.dr Maria Vainio-Kurtakko.
Keskiviikko 5.2 klo 18
Michael Wexonius-Gyldenstolpe, elämää valtaverkostojen varjoissa, fil.tri Marko Hakanen.
Stora ofreden – vandringar runt Bottenviken, fil.dr Johanna Aminoff-Winberg.
Torstai 6.2 klo 18
Adeln och Borgå lantdag 1809, fil.dr Henrika Tandefelt.
Aatelisnaiset sotien varjossa, professori Kirsi Vainio-Korhonen.
Tiistai 11.2 klo 18
Aatelisten rooli teollisuudessa, professori Ilkka Nummela.
Päämääränä jalo sydän ja avoin mieli. Y.K. Yrjö-Koskisen seminaarivuodet, fil.tri Janne Haikari.
Keskiviikko 12.2 klo 18
Matilda Wrede vankien ja pakolaisten auttajana, kirjailija Eeva Hurskainen.
Hjalmar Linder, museiguide Kerstin Ilander.
Torstai 13.2 klo 18
Oscar von Kraemer, fil.maist. Mikko Meronen.
Lantdagsöppningen 1863 - Saga och sanning, fil.mag. Wilhelm Brummer.
Näyttelyn järjestää Ritarihuoneen näyttelyt / Aatelisliiton avustusjärjestö ry ja tuotto käytetään kokonaisuudessaan sosiaalisiin tarkoituksiin.
Albert EdelfeltMatilda Wrede (1864 – 1928)Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen (1830 – 1903)Alexandra Gripenberg (1857 – 1913)
Albert Edelfelt (1854 – 1905) Matilda Wrede (1864 – 1928) Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen (1830 – 1903) Alexandra Gripenberg (1857 – 1913)
taiteilija vankeinhoidon edistäjä suomalaisuusmies naisasialiikkeen uranuurtaja
Η ζωή μου ειναι βασισμένη σε αληθινή ιστορία.As a discipline, we have launched the most sustained critique of the specific proposals rooted in these universals within academe. Yet we have not explored enough how much these universals set the terms of the debate and restricted the range of possible responses. In the context of this much-needed reformulation, the Caribbean’s most important lesson is a formidable one, indeed. That lesson, as I see it, is that modernity never was–never could be–what it claims to be.
mun puutteet pois tieltä, kivet ja männynkävyt, kiireAt least we tried
aamuostoksilla kounoupidia
opintotuki myöhässä_?solution of the human problem” (1934:237). Benedict here is one of the key people launching a critique of North Atlantic universals based on an appreciation for cultural relativism. However, by endorsing the idea of separate cultures, an isolated laboratories that could be studied apart from the management and imagination that had created those possibilities, the seduction of modernity endured. Ideas of development and modernization as “catching up” would only increase. Little wonder that for the most recent 2005 reprint, Patterns of Culture features the New York Times description of 1974: “a signpost on the road to a freer and more tolerant life” (Jean Zorn).
imageanchor="1" >Tutkimus: Suomalainen hotkii kiireisiä lounaita yksin: Fazer Food Servicesin lounastutkimus kertoo suomalaiste... http://bit.ly/1e0rME1 muuutta Ajatuksella suomalaisten negatiivisuudesta ei totuuspohjaa. Aiheesta vaadittava evidenssit kehiin tai STFU. http://www.hs.fi/m/kotimaa/a1390545135168?jako=1047edc51acaef3d3ece5320c8ad5950&ref=fb-share …
Tulokset haulle #WeDiscoverGreece Asian currencies weaken after Argentine peso rout Sillanpää!!! #TUTOHockey 1-0 johtoon!! Videotarkistus kuitenkin. Selvä maali se oli. #Peliitat #Mestis
Ilman muuta professori tietää, että Putous on huono ohjelma.The List of Persons Recognized as Political Prisoners by Russia’s Memorial Human Rights Center: http://imrussia.org/en/projects/political-prisoners/649#.UuE_xBnh9SY.twitter …
αυτό που μας κάνει να υποφέρουμε είναι ότι πιστεύουμε ότι δεν μπορούμε να έχουμε αυτά που επιθυμούμε
Μια γυναίκα είναι αβοήθητη μόνο όσο περιμένει να στεγνώσουν τα νύχια της...
Demokraattinen globaalikeynesiläisyys: kauan kaivattu edistyksellisen politiikan visio: http://patomaki.fi/2014/01/demokraattinen-globaalikeynesilaisyys-kauan-kaivattu-edistyksellisen-politiikan-visio/ …_?että Suomesta pyrkii Euroopan parlamenttiin peräti viisi pappia neljästä puolueesta."aiemmin kuka tahansa työteliäs ihminen pystyi menestymään. tänä päivänä viitseliäisyyskään ei takaa mitään." - henril wikström @hsfi
http://www.lemonde.fr/economie/article/2014/01/20/biere-quatre-groupes-derriere-les-centaines-de-marques_4350920_3234.html …How Greece+Goldman Sachs made a deal to shrink the debt by 2.8b by using a fake exchange rate euro to $. https://www.youtube.com/watch?v=QWDKK0mpDSo#t=27 …
World Economic Forum asked a question.
As income inequality rises, is money politics undermining democracy?mericans are looking to the left for solutions
U.S. attitudes are becoming more progressive as the nation becomes more diverse.mika sais hyvalle tuuuulele -vuotiaana kotoa muuttanut Tuuli: "Oppimisvaikeuksia ei selvitetty"
17.1.2014 20:18 24
Mervi Juusola
Tutkijan mukaan nuoret eivät syrjäydy, vaan heidät syrjäytetään. Kun parikymppinen ei jaksa enää nousta sängystä eikä pärjää aikuisten maailmassa, paljon on ehtinyt tapahtua. Tuuli joutui muuttamaan kotoa mika mika mikä j saisi hyvälle tuulelle #OpIsrael @Op_Israel 11 min
if 1 persons not free then nobody
tintti by mika sipurawhats the secret. 83+year man ina poor condition dissappeares,sunday.he's found in good condition same evening, five hours later @kujis75accordingly to Chirch, church no needed varmuuden maksimoi monella
Espoolaisesta metsästä löytyi harvinainen jääilmiö - tätä on yritetty selittää jo 1800-luvulta. löytyi myös valkea hirvi.
Julkaistu: 14.1.2014 12:12, päivitetty: 14.1.2014 14:09
HIUSJÄÄTÄ Espoolainen Teemu Mäki-Patola kuvasi viikonvaihteessa harvinaisia jäämuodostumia, joille luonnontutkijat ovat etsineet selitystä 1800-luvun lopulta lähtien.
Teemu Mäki-Patola löysi metsäretkellään lumettomasta metsästä kaatuneen puunrungon, joka näytti olevan tiheän valkoisen turkin peitossa. Tutkiessaan tarkemmin kaatunutta puunrunkoa Mäki-Patola huomasi hiuksenhienoista karvoista muodostuneen turkin olevan jäätä.
KUVA: Teemu Mäki-Patola
Teemu Mäki-Patola löysi espoolaismetsästä hiusjään peittämän puunrungon. Teemu Mäki-Patola löysi espoolaismetsästä hiusjään peittämän puunrungon.
Mäki-Patola oli törmännyt espoolaismetsässä hiusjäänä tunnettuun harvinaiseen luonnonilmiöön, jonka syntymekanismia luonnontutkijat ovat pyrkineet selvittämään 1800-luvun lopulta lähtien.
Lumihiutaleitakin tutkinut Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n johtava hydrologi Esko Kuusisto on perehtynyt myös hiusjään muodostumiseen.
KUVA: Teemu Mäki-Patola
Hiusjää vaatii kasvualustakseen lahoavaa puuta, jonka sienirihmastot syöttävät puun pinnalle kosteutta, joka kiteytyy neulasmaisiksi, alhaalta päin kasvaviksi jääkiteiksi. Hiusjää vaatii kasvualustakseen lahoavaa puuta, jonka sienirihmastot syöttävät puun pinnalle kosteutta, joka kiteytyy neulasmaisiksi, alhaalta päin kasvaviksi jääkiteiksi.
- Tämän jäätyypin erikoisuus on se, että eliökunta on mukana jään synnyssä. Lahoavan lehtipuun sisällä on sienirihmastoa, joka lukuisissa kohdissa ulottuu puun pintaan. Kun puu on sisältä sula, mutta ilman lämpötila pakkasella, vesimolekyylit alkavat jäätyä puun pinnalla. Tämä imee lisää kosteutta puun sisältä sienirihmoja pitkin. Vesi jäätyy jokaisen pikkuruisen reiän kohdalta ohueksi hiukseksi, jonka halkaisija on vain millin sadasosan luokkaa, tohtori Kuusisto selittää hiusjään syntyä.
Anna mun kaikki kestää. Vaimo oli tilannut uuden kattolampun.
Saksankielisellä nimellä Haareis tunnetun hiusjään kehitys poikkeaa täysin pakkasella syntyvien kauniiden kuurankukkien synnystä. Kuurankukat syntyvät ilman kosteuden tiivistyessä pakkassäässä tasopinnassa leviäviksi jääkidemuodostelmiksi.
Hiusjää kasvaa alhaalta päin sienirihmastojen syöttäessä puun pinnan ohuita kapillaariputkia pitkin kosteutta puun pinnalle, jossa hiusjää voi kasvaa paksuksi hiusjääkuontaloksi.
- Rihmat tukeutuvat toisiinsa, niitä on niin tiheässä, ettei tuuli pääse niitä katkomaan. Suotuisissa oloissa ne voivat kasvaa
ainakin kymmenen sentin pituisiksi, Kuusisto kuvaa hiusjään kasvua.
KUVA: Teemu Mäki-Patola
Hiusjään yksittäiset suortuvat ovat vain 0,01 milliä paksuja ja voivat kasvaa 10 senttiä pitkiksi. Hiusjään yksittäiset suortuvat ovat vain 0,01 milliä paksuja ja voivat kasvaa 10 senttiä pitkiksi.
Jääkiteiden kasvu neulasmaisiksi pilareiksi vaatii sopivaa lämpötilaa, sillä jääkiteiden kasvusuunta riippuu lämpötilasta.
Lumikiteiden muodostumisen fysiikkaa tutkineen Kenneth Libbrechtin mukaan noin -4 asteesta -10 asteeseen jääkiteet kasvavat pituussuuntaan pilareiksi. Kymmenestä pakkasasteesta noin -22 asteeseen jääkiteet kasvavat perusrakenteeltaan kuusikulmaisiksi levyiksi. Yli 22 asteen pakkasessa syntyy sekä kidepilareita että levyjä.
Libbrechtin seikkaperäinen selvitys lumikiteiden muodostumisen fysiikasta ilmestyi vuonna 2005 Reports on Progress in Physics -julkaisusarjassa (The physics of snow crystals).
- Hiusjäätä ei ole tavattu havupuulla, mutta useimmilla lehtipuulajeilla sitä esiintyy. Puun pitää olla jonkinasteisessa lahoamistilassa. Puusta siirtyy veden mukana hiusjäähän runsaasti orgaanista ainetta. Kun hiusjäätä sulattaa, veden hiilipitoisuus on korkea. Hiusjää ei myöskään tipahtele sulaessaan 'klöntteinä' puusta irti niinkuin muu puun pinnalle muodostunut jää usein tekee, Esko Kuusisto selittää hiusjään esiintymistä.
- Ilmiö tunnetaan monista maista, sitä ovat tutkijat pohtineet jo 1880-luvulla. Eniten havaintoja taitaa olla Saksasta ja USAn länsiosista. Hiusjäästä on havaintoja myös Suomesta, minullekin on lähetetty kerran kuvia Jyväskylän lähistöltä, Kuusisto kertoo IS:lle.
Ensimmäisen kerran hiusjäätä käsiteltiin luonnontieteellisissä julkaisuissa jo vuonna 1884 Nature-lehdessä julkaistussa raportissa, jossa professori Schwable kuvasi Harz-vuoristosta löytämissään risuissa kasvaneita jäämuodostumia.
Illinoisin valtionyliopiston maantieteen ja geologian laitoksen emeritus-professori James R. Carter on tutkinut hiusjäätä ja sen esiintymistä eri puolilla maailmaa. Hänen julkaisemansa tutkimuksen mukaan hiusjäätä näyttää esiintyvän vain Euroopassa, Pohjois-Amerikan luoteisosissa ja yhdessä Kanadan itäisessä provinssissa.
Professori Carter mukaan sienirihmastojen ja hiusjään esiintymisen välinen maantieteellinen yhteys vaatii jatkotutkimuksia.tassa sappagettijaata
Software company Microsoft is doing the rounds of Finnish bars and eateries in search of bankable talent. The company's regional tour started Monday morning in Kajaani
