ARKIVERKOT JA ALUEUSKOLLISUUS KUNINKAANKOLMION ALUEELLA: PAIKKA- JA ASUKASPROFIILILÄHTÖISIÄ TARKASTELUJA

Takaisin edelliselle sivulle

---

Olemme tutkineet Kuninkaankolmion alueen arkiliikkumista ja arjen elämänlaatua paikkalähtöisesti keräämällä asukkailta heidän arkeensa liittyvää tietoa karttapohjaisen pehmoGIS-kyselyn avulla. Vastaajilta on taustatietojen lisäksi kerätty tietoa heidän preferenssiprofiileistaan (kysymällä millaisia asioita he asukkaina arvostavat) sekä heidän arjen elinpiiristään: miten usein he asioivat tietyissä paikoissa, mihin suuntaan ja mitä kulkuvälinettä käyttäen heidän arkiliikkumisensa yleensä suuntautuu. Kerätty aineisto tarjoaa oivat mahdollisuudet tutkia kuntarajat ylittävää liikkumista, ihmisten arkiverkkoja Helsingin, Espoon ja Vantaan rajavyöhykkeellä. Erityisen mielenkiintoista on suhteuttaa asukkaiden taustatietoja, asukastyyppejä (”tällaisena asukkaana näen itseni”) ja asukkaiden raportoimaa arkikäyttäytymistä toisiinsa ja edelleen suhteessa alueen yhdyskuntarakenteen piirteisiin. Minkätyyppiset yhdistelmät näyttävät pitävän asukkaiden arkiverkot pienikokoisina ja missä tapauksissa asukkaiden arkiliikkuminen hajautuu laajemmalle alueelle?

Kuninkaankolmion alueelle rakennetaan lähivuosina ja -vuosikymmeninä sekä kokonaisia uusia kaupunginosia (Kuninkaantammi) että useita täydennysrakentamiskohteita. OIemme kyselyn avulla kartoittaneet alueen nykyasukkaiden kiinnostusta rakentuvia alueita kohtaan. Yhdistelemällä asukkaiden antamia tietoja, esim. yleistä muuttohalukkuutta, nykyisten kotien koordinaatteja ja mahdollisten tulevien asuinpaikkojen sijaintia sekä uusien alueiden arviointeja, saamme hyvän tuntuman Kuninkaankolmion asukkaiden ”alueuskollisuuteen”. Sekä tämä että yllä kuvatut aihepiirit kiinnostavat myös alueen suunnittelijoita, jotka ovatkin osallistuneet kyselyn suunnitteluun yhdessä Urbaani arki -nimisen TEKES-hankkeen tutkimusryhmän kanssa. Käsillä onkin mielestämme hyvä esimerkki siitä, miten laadukasta karttapohjaista asukastietoa voidaan hyödyntää elinympäristöjen suunnittelussa.

Marketta Kyttä & Kaisa Schmidt-Thomé
YTK Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä
Maankäyttötieteiden laitos Aalto-yliopisto

MAAHANMUUTTAJA- JA SATEENKAARIPERHEET PÄIVÄHOITOPALVELUJEN KÄYTTÄJINÄ SEKÄ UNIVERSAALIEN PALVELUTARPEIDEN MÄÄRITTÄJINÄ

Takaisin edelliselle sivulle

---

Tutkin maahanmuuttaja- ja sateenkaariperheiden asemaa päivähoitopalvelujen käyttäjinä. Tutkimuksessa selvitetään, millä tavoin päivähoito huomioi erilaisia käyttäjäperheitä ja miten perheet kokevat voivansa vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin. Käyttäjien asemaa selvittämällä tehdään uutta tulkintaa palvelun universaalisuudesta. Universalismi antaa päivähoidolle raamit, miten yhtenäisiä palvelutavoitteita yhdistetään erilaistuviin palvelutarpeisiin. Käsitteellisellä tasolla universalismi linkittyy tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen sekä oikeudenmukaisuuden kokemuksiin. Päivähoitopalvelut heijastavat yhteiskunnassa vallitsevia arvoja ja asenteita.

Yhteiskunnallisilla muutoksilla on vaikutuksia julkisiin palveluihin. Muutosvoimana tutkimuksessa on käyttäjäkunnan heterogeenisyys ja siitä päivähoitopalvelulle koituvat uudistumispaineet. Päivähoidon tulevaisuuden näkymien selvittämiseksi tarvitaan tietoa ja tietoisuutta julkisten palvelujen ja käyttäjien määrittelyyn vaikuttavista tekijöistä. Millaisia tulkintoja päivähoidosta tehdään kun kaupunkikuva muuttuu entistä moninaisemmaksi niin perherakenteen kuin perheiden kieli- ja kulttuuritaustojenkin puolesta? Miten päivähoidon suunnasta keskustellaan ja onko palvelun käyttäjillä siinä jokin rooli? Tätä tutkin Helsingissä kysymällä niin perheiltä kuin päiväkotien työntekijöiltä, mitä mieltä he ovat päivähoidon suunnasta ja omasta asemastaan siinä.

Päivähoidon muutossuuntia tarkastelen maahanmuuttaja- ja sateenkaariperheiden kautta. Näiden voi sanoa edelleen haastavan perinteistä perhemallia, vanhemmuutta, kasvatusihanteita ja kansalaisnäkökulmaa, jotka kaikki sisältyvät päivähoidon hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuteen. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset perheet istuvat marginaalikeskusteluun, koska palvelukohtaamisissa nämä perheet usein määrittyvät enemmistöstä erilaisina perheinä. Helsingin kaupungin päivähoidon tavoitteena on olla asiakasläheinen ja vahvistaa perheiden ja vanhempien osallisuutta. Se millaisina päivähoidon käyttäjät nähdään, kertoo heidän asemastaan osana päivähoidon hallintaa ja siinä vallitsevia valtasuhteita.

Johanna Selkee

Tampereen yliopistoLiikkumistarpeita tutkitaan useimmiten matkapäiväkirjamuotoisilla liikennetutkimuksilla, jotka tuottavat perustietoa päivittäisten matkoista ja niiden suuntautumisesta. Perinteisten liikennetutkimusten rinnalle on viime aikoina noussut uusia täydentäviä menetelmiä, joiden avulla voidaan muodostaa aiempaa yksityiskohtaisempi kuva yksilöllisistä liikkumistarpeista. Perinteisissä liikennetutkimuksissa korostuvat ne kohteet, jotka toistuvat arkirutiineissa päivittäin tai lähes päivittäin. Sen sijaan sellaiset kohteet, jotka ovat asukkaalle tärkeitä, vaikka niissä käydäänkin suhteellisen harvoin, osuvat harvoin matkapäiväkirjamuotoiselle tutkimuspäivälle.

TEKESin rahoittamassa Urbaani arki -tutkimushankkeessa kerättiin tietoa asukkaiden liikkumisrutiineista pehmoGIS-kyselyllä, jossa vastaaja merkitsi kartalle itselleen tärkeitä ja usein toistuvia matkakohteita omasta elinympäristöstään. Tutkimus toteutettiin Tampereella sekä Helsingin, Vantaan ja Espoon yhteisellä Kuninkaankolmion alueella. Vastaajat olivat merkinneet kartalle huomattavan paljon erilaisia kohteita, erityisesti ostos- ja asiointipaikkoja, liikunta- ja ulkoilukohteita sekä muita erilaisia vapaa-ajan kohteita niin omasta lähiympäristöstään kuin muualtakin omalta asuinseudultaan. Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus merkitä kartalle itselleen tärkeitä kävely- ja pyöräreittejä sekä antaa niistä arvioita ja kehittämisehdotuksia.

Tulosten perusteella voidaan muodostaa kattava kuva asukkaiden arjen liikkumisesta, sillä matkakohteiden joukkoon on nostettu paljon sellaisia kohteita, jotka jäävät pienen käyntiuseutensa vuoksi varjoon perinteisissä yhden tutkimuspäivän liikennetutkimuksissa. Tutkimus nostaa esille myös sellaisia kohteita, jotka ovat asukkaille tärkeitä, vaikka niissä ei käytäisikään kovin säännöllisesti. Tutkimus antaa mielenkiintoista tietoa erityisesti omassa lähiympäristössä tehtävien matkojen toistuvuudesta ja toisaalta lähiliikkumiseen vaikuttavista asuinympäristöön liittyvistä taustatekijöistä.

Hanna Kalenoja
Tampereen teknillinen yliopisto

Liikenteen tutkimuskeskus VerneTyöryhmän työ aloitetaan lyhyellä taustoituksella ja kolmea sessiota yhdistävien teemojen esittelyllä. Työryhmämme liikkeellepaneva voima on TEKES-rahoitteinen Urbaani arki -hanke, jonka koko nimi(hirviö) kuuluu "Avara, sujuva, hyvinvointia tuottava arki urbaanin elämisen tilojen kehittämisen lähtökohtana". Hanke koostuu siis kolmesta teemasta: avara, sujuva ja hyvinvoiva arki. Teemoja yhdistävät käyttäjälähtöisen suunnittelun näkökulmat, uutta teknologiaa hyödyntävät metodit sekä pyrkimys yhdistellä monen tyyppistä tietoa urbaanien tilojen kehittämisessä. Kuhunkin teemaan liittyy pilottialueiden pari, joissa pureudutaan kyseessä olevaan teemaan. Esittelemme päivillä kahden pilottiparin alustavia tuloksia, jotka liittyvät asukkaiden arkiliikkumiseen sekä arjen palvelujen käyttöön, aika- ja paikkalähtöisesti. Sujuvan arjen teema-alueella on tärkeää selvittää, miten asukkaalle keskeiset arkiverkon paikat sijaitsevat suhteessa toisiinsa ja miten niiden välillä liikutaan. Hyvinvoivat arjen teema-alueella tutkitaan, millä ehdoilla erityyppiset urbaanin ympäristön tilalliset ratkaisut voivat vahvistaa terveellistä elämäntapaa.

Työryhmän yhteyteen toivotaan myös keskustelua aineistojen ja analyysien visualisoinneista ja kartografisten esitysten voimasta. Myös kokemukset tutkimustulosten jalkauttamisesta takaisin tutkittavien yksilöiden arkeen - esimerkiksi juuri laadukkaiden visuaalisten esitysten avulla - ovat tervetulleita keskusteluun.

Jorma Mäntynen
Tampereen teknillinen yliopisto
Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Kaisa Schmidt-Thomé
YTK Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä

Maankäyttötieteiden laitos Aalto-yliopistomy girl s coming  shes

Finanssikriisi iski Yhdysvaltoihin tasan kolme vuotta sitten. Kriisi levisi koko maailmaan, ja Eurooppa on ollut siitä alkaen pysyvässä talouskaaoksessa.
Mitä oikein tapahtui?

Talouskriisin kolmenkymmenen vuoden historia

Talouskriisin pahinta vaihetta on nyt eletty kolme vuotta. Kriisi alkoi kuitenkin kehittyä jo kolmekymmentä vuotta sitten: rahoitusalan sääntelyä purettiin ja johdannaisia rakenneltiin kauan ennen kaaoksen räjähtämistä.

 Lisää suosikkeihin

Kommentoi

Lähetä

Tulosta (HTML)

Tallenna (PDF)

Del.icio.us

Facebook

Twitter

Hannu Sokala

11.9.2011 07:13

 40

1980–1985: Sääntelyä puretaan USA:ssa

Yhdysvallat purkaa rahoitusalaa koskevaa sääntelyä. Nykyaikainen johdannaisbisnes alkaa, kun tietokoneyhtiö IBM ja Maailmanpankki vaihtavat päittäin valuuttatulojaan.

Vuosi 1980

1980-luvun alussa Yhdysvalloissa laaditaan useita lakeja vaikeuksiin ajautuneiden säästöpankkien tukemiseksi. Samalla lait muokkaavat maaperää finanssikriisille. Esimerkiksi vuonna 1980 hyväksytty Depository Institutions Deregulation and Monetary Control Act -laki lopettaa korkosääntelyn ja poistaa erottelun asuntolainoihin ja niihin lainoihin, joiden vakuutena asuntoa käytetään. Subprime-lainat alkavat houkuttaa lainanantajia.

Vuosi 1981

Nykyaikainen johdannaisbisnes alkaa, kun yhdysvaltalainen Salomon Brothers -investointipankki julkistaa maailman ensimmäisen valuutta-swap-sopimuksen.

Johdannaissopimuksen osapuolet ovat yhdysvaltalainen tietokonevalmistaja IBM ja Maailmanpankki. IBM:llä on liian vähän dollarituloja mutta liikaa Sveitsin frangeja ja Saksan D-markkoja. Maailmanpankin tilanne on käänteinen.
Swap-sopimuksen mukaisesti IBM saa kymmenen vuoden ajan Maailmanpankin tiettyjen velkakirjojen dollarituotot ja Maailmanpankki puolestaan IBM:n velkakirjojen frangi- ja D-markkatuotot ilman, että itse velkakirjat vaihtavat omistajaa.

Vuosi 1982

Yhdysvalloissa hyväksytty Alternative Mortgage Transaction Parity Act -laki antaa luotonantajille mahdollisuuden ottaa asuntolainavalikoimaansa muitakin kuin kolmenkymmenen vuoden kiinteäkorkoisia lainoja.
Pankit voivat nyt tarjota määräajan jälkeen vaihtuvaksi muuttuvia korkoa (adjustable-rate mortgages), laina-ajan lopuksi jätettävää isoa maksuerää (balloon payment mortgages) ja aluksi pelkkään koronmaksuun perustuvia lainoja (joissa kuukausimaksut nousevat rajusti, kun lyhennykset alkavat).

Laki sallii myös sellaiset asuntolainat, joissa lainanottaja voi ensimmäisinä vuosina jättää haluamansa määrän korkoja ja lyhennyksiä maksamatta – maksamatta jääneet erät kasvattavat sitten lainan pääomaa, joka voi nopeasti kasvaa asunnon arvoa suuremmaksi.

Vuosi 1983

First Boston -pankki luo ensimmäisen asuntolainavakuudellisen cmo-arvopaperin (collateralized mortgage obligation). Se rakentui asuntolainoista ja sisälsi kolmenlaisia sijoittajille tarjottuja siivuja: sijoittajat saattoivat tehdä sijoituksen viideksi, kahdeksitoista tai kolmeksikymmeneksi vuodeksi.

Vuosi 1985

Presidentti Ronald Reagan vahvistaa SMMEA-lain (Secondary Mortgage Market Enhancement Act), joka lisää mahdollisuuksia käyttää asuntolainoja osana erilaisissa finanssituotteissa.

Yhdysvaltalaiset investointipankit kokoontuvat ylelliseen The Breakers -hotelliin Palm Beachiin sopimaan yhteisistä menettelytavoista swap-sopimusten teossa. Kokoontuminen toimii alkuna myös johdannaisyritysten yhteiselle järjestölle ISDA:lle (International Swaps and Derivatives Association). ISDA:sta tulee yrityksille tehokas työkalu, jonka avulla ne onnistuvat torjumaan johdannaiskaupan sääntely-yrityksiä.

Muut vuodet

Vuodet 1986–1988: Greenspanin aika alkaa

∇ MAINOS, ARTIKKELI JATKUU ALEMPANA ∇∇ ARTIKKELI JATKUU ∇

Vuodet 1992–1997: Johdannaisten kehittely kiihtyy

Vuodet 1998–2001: Teknokupla puhkeaa

Vuodet 2002–2005: Oma asunto kaikille

Vuosi 2006: Asuntokupla puhkeaa USA:ssa

Vuosi 2007: Asuntolainajohdannaiset räjähtävät

Vuosi 2008: Talous menee rikki

Vuosi 2009: Tappiot sosialisoidaan

Vuosi 2010: Kaaos siirtyy Eurooppaan

Vuosi 2011: Euroalue suistuu ojaan

voittajia elämässä "Kallio viimeinen pysäkki on hyvin keskiaikainen ssa retro, retro style, tarkoitan tietenkin tärkein pomo ravintola. Täysin Audrey Hepburn tyyliin, että ajan on kahvila OH, katso häiriökäyttäytymistä, Oi Jumala, vaikka hevonen on Kiinan Qing-dynastian ovat ripustaa häkin, mutta siellä on kahvia, keitto-ja Oh - ja salaatti on tärkein pomo esi veneet todella Super herkullinen suklaa pallot, on kuvia ja yksityiskohtaisia ​​miten totuuden ah ~ mutta herkullinen, täysin pysty kuvailemaan OH - ystäviä, jotka on mahdollisuus luottaa heidän ystäviään - maun mukaan Tämä ravintolan hinnat ovat erittäin halpoja OH ~ sanoi aukosta tähän päässä kymmenkunta vuotta, hinnat lähes kaikki puut on Jumala!"

aika on ihmisen luoma käsite tapahtumahetken suhteista Pääsiäisliikenne vilkkaimmillaan huomenna – keli taka arvon mitta, omaisuuden muoto

Luovuutta ei voi alistaa mihinkään muottiin, koska luovuus tarvitsee tilaa. Ja koska se tarvitsee tilaa, tarvitsee se kuria. Ilman kuria on vain kaaos, vuotavan korjaaminen, sammutettavat tulipalot. Loputon kiire, joka ei johda mihinkään. Katoava aika, siitä kukaan ei ole valmis maksamaan mitään, mutta siitä maksamme itse. Luovuuteen vetoamalla ei pitäisi saada mitään p*rseilyä anteeksi. Se olisi itsetuhoista.

Eri lähteet viittaavat siihen, että aikakäsitys ja sen muotoutuminen liittyvät ihmisten käyttäytymiseen ja kulttuurihistoriaan. Tyypillisesti voidaan mieltää yön alkavan vuorokauden alussa eli klo 00, aamuyön alkavan klo 05, aamun klo 07 ja aamupäivän klo 10. Päivän voidaan ajatella alkavan klo 12 ja iltapäivän klo 14. Alkuilta alkaa klo 18 ja ilta klo 21 jatkuen vuorokauden loppuun. Nämä ovat kulttuurisidonnaisia sanattomia sopimuksia, jot

eu ei sovi perinteellisen karismaattisen kansanliikkeen kaavaan

kadulla Strögetillä.

Maailman onnellisin maa on Tanska. Suomi on YK:n onnellisuusraportin mukaan maailman toiseksi onnellisin maa. Hyvänä kolmosena on Norja.

Aloitteen tutkimuksesta ja YK:n onnellisuuskonferenssista teki Bhutan. Pieni Himalajan kuningaskunta pitää ainoana valtiona kansantulonsa lisäksi kirjaa myös "bruttokansanonnellisuudesta", BNH:sta.

YK-raportti koottiin taloustieteen professori Jeffrey Sachsin johdolla arvostetun Columbian yliopiston Earth Institute -tutkimuslaitoksessa. Tiedot keräsi Gallup-yhtiö maailmanlaajuisella kyselyllään 150 maassa.

"Pelkkä vauraus ei tee ihmisiä onnellisiksi. Poliittinen vapaus, vahvat sosiaaliset verkostot ja korruption puuttuminen ovat yhteen laskien maiden tuloeroja tärkeämpiä hyvinvoinnin syitä", tutkijat sanovat.

Terveys, läheiset ihmiset, varma työ ja vakaat perheolot selittävät nekin yksilöiden onnellisuutta paremmin kuin pelkkä vauraus.

Maailman "onnellisimmat maat" ovat raportin mukaan kaikki Pohjois-Euroopassa. Huippumaiden asukkaiden arvio onnellisuudestaan tiivistyy keskiarvoksi 7,6 asteikolla nollasta kymmeneen. Kymmenen kärkivaltion joukkoon kuuluvat myös Hollanti, Kanada, Sveitsi, Ruotsi, Uusi-Seelanti, Australia ja Irlanti. Onnellisemmat maat ovat yleensä myös rikkaampia. Lisäksi kansalaisten onneen vaikuttaa muun muassa henkilökohtaisen vapauden määrä.

Sijainti onnellisten tikapuilla vaihtelee raportissa kysymysten mukaan. Kun kysyttiin "tyytyväisyyttä elämään kokonaisuutena", tyytyväisimpiä ovatkin keskiamerikkalaisen Costa Rican asukkaat.

Elintason nousu ei aina lisää onnellisuutta. Suoraa yhteyttä ei ole esimerkiksi Yhdysvalloissa, joka on onnellisten listan yhdestoista. Kehittyneissä maissa naiset ovat onnellisempia kuin miehet. "Kehitysmaissa tilanne vaihtelee", yhteenvedossa sanotaan.

Koetun onnellisuuden aallonpohja on keski-ikäisillä.

Onnettomimmiksi itsensä kokevat köyhimpien maiden, etenkin Saharan eteläpuolisen Afrikan asukkaat: Togo, Benin, Keski-Afrikan tasavalta, sisällissodista toipuva Sierra Leone. Niissä onnen keskiarvo oli noin 3,4. Onnettomuuden tunne on yleistä ja syvää myös muun muassa Haitissa, Kongossa ja Bulgariassa.

Työttömyys aiheuttaa kaikissa maissa ihmisillä yhtä lohdutonta onnettomuuden tunnetta kuin läheisen kuoleman tai eron aiheuttama suru, tutkijat tiivistävät. Työssäkäyvien onnellisuus ei riipu suuresta palkasta tai sopivista työajoista. Työpaikan varmuus ja hyvät suhteet työtovereihin ovat tärkeämpiä.

Mielenterveys tai sen puute vaikuttaa onnellisuuteen enemmän kuin mikään muu seikka, raportissa sanotaan. Silti kehittyneissäkin maissa vain neljännes mieleltään sairaista saa asianmukaista hoitoa.