Πέμπτη 13 Ιανουαρίου 2022

"Koha jottae", sanoisi mummuni

een umpeutuvaa latua myöten katoaa horisonttiin.[85] Iivo niskanen 2022Hautajaisissa oli suurena poikkeuksena normaalikäytäntöön nähden se, ettei vainajalle ammuttu kunnialaukauksia tykeillä hautaan laskettaessa kuten edeltäjille; koska Kekkonen oli nimenomaan rauhanpoliitikko, hänen lähtöään kunnioitettiin toisella tavalla: kun hautaussaatto lähti Tuomiokirkolta kohti Hietaniemeä, kaikkien Helsingin kirkkojen kellot soittivat sielunkelloja.lähde? Kekkosen sairaudesta ei ole julkaistu lääketieteellistä selvitystä. Presidentin henkilääkärin Erkki Kivalon ja Meilahden sairaalan sisätautien ylilääkärin Pentti Halosen Kekkosen tilasta antamat lausunnot olivat äärimmäisen diplomaattisia. Vuonna 2001 paljastui lisäksi, että Meilahden sairaalan arkistossa säilytettävä Kekkosen sairauskertomuskansio oli melkein tyhjä, koska siitä puuttuivat Pentti Halosen laatimat potilasasiakirjat[97].Kekkonen oli jäänyt pois presidentin virasta, presidentin virka-asunto Tamminiemi muutettiin hänen palvelukodikseen. Viimeisinä vuosinaan Kekkonen pitäytyi erossa politiikasta eikä ottanut kantaa ajankohtaisiin asioihin. Heikentyneen terveytensä vuoksi hän ei enää voinut ulkoilla ilman avustajia.Virallisesti Kekkonen erosi tasavallan presidentin virasta 27. lokakuuta 1981. Presidentin kansliapäällikkö Juhani Perttunen sai toisella yrittämällä suostuteltua vastahakoisen Kekkosen allekirjoittamaan etukäteen valmistellun eroanomuksen[90]. Oikeusministeriön kansliapäällikkö Kai Korte esitteli Kekkosen eron valtioneuvostolle nojautumalla sekä presidentin omaan ilmoitukseen että hänen henkilökohtaisten lääkäriensä Pentti Halosen ja Erkki Kivalon lausuntoon. Näin vältettiin pohdinta siitä, oliko presidentti eroilmoituksensa antaessaan ollut oikeustoimikelpoinen. Esittelytapahtuma herätti suurta huomiota ja se televisioitiin ympäri Eurooppaa.[91] Kekkonen oli muodollisena valtionpäämiehenä aina siihen asti kunnes hänen seuraajakseen valittu Mauno Koivisto vannoi virkavalan tasavallan presidenttinä[1][92] 27. tammikuuta 1982 Vuoden 1982 presidentinvaalissa Kekkonen ei käynyt äänestämässä.[93] Kun valitsijamiesten suorittaman vaalin tulos julistettiin 26. tammikuuta 1982, tasavallan presidentin lippu laskettiin Tamminiemen lippusalosta viimeisen kerran.[94] Kekkonen ei myöskään ollut läsnä uuden presidentin Mauno Koiviston virkaanastujaisissa eduskunnassa 27. tammikuuta 1982. Muutama tunti sen jälkeen, kun Koivisto oli antanut juhlallisen vakuutuksensa, hän kävi viimeisen kerran tervehtimässä Kekkosta Tamminiemessä. Tämän jälkeen Urho Kekkosesta tuli yksityishenkilö, eikä hänen terveydentilastaan enää annettu tiedott,,vallankäytön päättymistä on monen mielestä merkinnyt huhtikuu 1981, jolloin pääministeri Mauno Koivisto kieltäytyi eroamasta, vaikka häntä oli Tamminiemestä tähän varsin selväsanaisesti kehotettu. Koivisto rikkoi Kekkosen ajan kaavan huomauttamalla, että perustuslain mukaan Suomessa hallituksen tulee nauttia ensi sijassa eduskunnan eikä presidentin luottamusta.[46] Tapahtuman on katsottu merkinneen myös alkua Kekkosen niin henkisen kuin fyysisenkin kunnon lopulliselle romahtamiselle. Presidentti koki kärsineensä niin vakavan julkisen arvovaltatappion, ettei hän enää toipunut ..1978 alkoi liikkua huhuja valtionpäämiehen terveyden heikkenemisestä ja henkisen vireen vaihteluista. Esimerkiksi televisioiduissa uudenvuoden puheissa presidentin tilan heikkeneminen oli usein selvästi havaittavissa. Julkisuus ja media kuitenkin pyrkivät vaientamaan näitä huhuja pääsääntöisesti, koska halusivat kunnioittaa valtionpäämiehen yksityisyyttä.[72] Viikoittain perjantaisin pidettävissä presidentin esittelyissä valtioneuvostossa oli pantu merkille, että Kekkosella alkoi toistuvasti olla vaikeuksia havaita, mitä asiaa hänelle milloinkin oltiin esittelemässä. Oikeusministeriössä alettiin kaikessa hiljaisuudessa varautua siihen mahdollisuuteen, että Kekkonen joutuisi jättämään virkansa ennen vuotta 1984, ja kansliapäällikkö Kai Korte talletti Kyösti Kallion ja Gustaf Mannerheimin eroihin liittyneet asiakirjat.[73] Kekkosen kunnon kerrottiin jälkeenpäin olleen erityisen huono talvella 1980.[74] Joulun alla 1980 presidentti sai lievän aivoverenvuodon, josta hän kuitenkin vielä toipui. Presidentin kanslian tiedotteen mukaan kyseessä oli ollut flunssa.[75] Talven ja kevään 1981 aikana presidentin vointi vaihteli voimakkaasti

3 σχόλια: